Antti Pennasen aikakausi Leijonien penkin takana alkoi melkoisella tavalla viikonlopun Karjala-turnauksessa. Kolme peliä ja kolme voittoa. Leijonissa kaikista suurin huomio kiinnittyy nyt tulevaan valtaprojektiin, minkä suhteen tuore päävalmentaja Pennanen teki äärimmäisen fiksun liikkeen, kirjoittaa MTV Urheilun jääkiekkotoimittaja Ilari Savonen.
Kolme miesten maailmanmestaruutta, yksi olympiakulta, yksi MM-hopea ja yksi alle 20-vuotiaiden MM-kulta. Vaikka Antti Pennanen oli osittain mukana näissä saavutuksissa (yksi miesten MM- ja yksi alle 20-vuotiaiden MM-kulta), ei hän hypännyt millään tavalla helppoon paikkaan, kun hän peri Jukka Jalosen aseman Leijonien päävalmentajana.
Jalonen on ollut Suomi-kiekon suurjohtaja, jota palvottiin kuin Jumalaa konsanaan. Jalonen määritti suuntaa, kun Suomeen luotiin koko kiekkokenttää kattanut peli-identiteetti, eli ”Meidän peli”.
Vaikka Pennanen on ollut vuosien saatossa suorastaan Jalosen oikea käsi, ja vaikka hän oli itse kehittämässä Suomi-kiekon identiteettiä, ei tämä vähentänyt yhtään painolastia ison muutoksen äärellä.
Jukka Jalonen on ollut käytännössä Suomen kakkosmies heti entisen presidentin Sauli Niinistön jälkeen. Niin suurta suosiota Jalonen on nauttinut Leijonien huikeiden saavutusten myötä. Hän on ollut ja oli kuitenkin se, joka on tuonut Suomelle menestystä koko kansakunnan tärkeimmän viihdetuotteen eli jääkiekon parissa.
Sen lisäksi, että Pennanen asteli nyt Jalosen "valokeilaan", asteli hän myös Leijonien päävalmentajaksi hetkellä, kun koko Suomi-kiekko oli tiukan, kriittisen syynin keskellä.
Jukka Jalosen Leijonat niitti menestystä hyvin perisuomalaisella tyylillä. Jalonen kehitti prosessin, missä Leijonat oli kuin seurajoukkue lyhytkestoisten turnaustapahtumien yhteydessä. Kaiken keskiössä oli valmistava jakso, minkä aikana Jalonen sai Leijonat niin tiiviiksi harmoniaksi, ettei kupari meinannut millään murtua.
Ainoat säröt tulivat siinä vaiheessa, kun joukkueessa oli tukku NHL-miehiä, jotka eivät päässeet riittävän nopeasti kiinni sapluunaan.
Jukka Jalosen Leijonat pelasi hyvin passiivista, puolustus ensin -jääkiekkoa kaikki ne vuodet, kun Jalonen oli Suomen A-maajoukkueen päävalmentajana. Prosessia yritettiin kehittää, mutta muutokset jäivät lopulta hyvin maltillisiksi. Jalonen oli ongelmissa pätkänsä loppuvaiheilla, kun muut alkoivat kopioida Suomen tyyliä.
Tämän myötä Leijonien uusi päävalmentaja Pennanen oli visaisen porkkanan äärellä. Jatkaako menestystä tuoneella tiellä vai tuodako jotain täysin uutta maajoukkueen arkeen?
Pennanen valitsi hybridimallin, joskin kaiken keskellä hän teki Leijonien isoa projektia ajatellen erittäin fiksun ratkaisun.
Näin syksyllä 2024 Pennanen ja Leijonien johtokunta ovat kahden projektin keskellä. Samaan aikaan, kun Leijonat valmistautuu Euroopan mantereella ensi kevään MM-kisoihin, eteen tulee vielä nopeammalla syklillä NHL:n johtama tapahtuma. Suomi kun on mukana helmikuussa pelattavassa NHL:n 4 nations face off -turnauksessa, missä muut osallistujat ovat Kanada, Yhdysvallat ja Ruotsi.
Tätä ajatellen Pennasen pestin alkuvaiheilla yksi mielenkiintoinen kysymys liittyi siihen, että meinaako Pennanen peluuttaa kahta täysin erilaista pelitapaa Euroopan ympyröissä ja tulevassa NHL-tapahtumassa. Tähän vastaus on kyllä ja samaan aikaan ei.
Jo Karjala-turnauksessa Leijonien pelitavassa näkyi uutuuspiirteitä. Leijonat nojasi huomattavasti nopeampaan rytmiin pelin avaamisvaiheessa, minkä lisäksi se käytti muun muassa NHL-seura Florida Panthersin hyödyntämää 2–3-karvausmallia keskialueella. Siinä olennaiseen osaan nousee pelaajien reagointikyky: tilanteen vaatiessa kaksi paineistavaa hyökkääjää voivat iskeä aggressiivisesti kiekolliseen vastustajaan ja samaan aikaan kolmen linjaan valuva keskushyökkääjä voi tukea heitä toisesta aallosta. Toisaalta pohja luo hyvän edellytyksen vahvalle puolustusvalmiudelle nopeita vastaiskujoukkueita vastaan.
Leijonien pelistä saattoi päätellä sen, että Pennanen on kuunnellut sitä, mitä NHL-pelaajat ovat kertoneet hänelle.
Pennanen puhui Karjala-turnauksen alla siitä, miten hän oli käynyt kesän aikana keskusteluja Suomen useiden NHL-kärkipelaajien kanssa. Pennanen kyseli, miten heitä valmennetaan ja miten he pelaavat omissa seurajoukkueissaan tiettyjä tilanteita.
Pennanen toi näitä elementtejä jo Leijonien Karjala-turnauksen pelikirjaan.
Keskialueen ohjauspelin lisäksi Leijonat muun muassa harjoitti NHL:stä tuttua syvän päädyn "droppauspeliä", missä kiekkoja pelataan nopeasti laidan lähettyviltä aloituskaaren tuntumaan, mistä taas haetaan nopeita ratkaisuja.
Miksi pelaajien kuuntelua voi pitää fiksuna liikkeenä? Muistikuvissa on kuitenkin se, millaisen virheen Leijonien entinen päävalmentaja Lauri Marjamäki teki syksyn 2016 World Cup -turnauksessa.
Hän ja hänen ympärillään ollut valmennusjohto yrittivät peluuttaa NHL-kaukalossa eurooppalaista peliä, mikä ei sopinut millään tavalla ympäristöön.
Lopputulos heijastui valotaululle. Turpaan tuli oikein huolella.
***
Pennasen Leijonat-projekti lähti ihanteellisella tavalla liikkeelle. Leijonat koki viikonlopun aikana erinäköisiä haasteita, mihin se pystyi joka kerta vastaamaan. Leijonat oppi pelaamaan vaarallista vastaiskujoukkuetta eli Sveitsiä vastaan ja Leijonat oli valmiina, kun Tshekki testasi härmäläisen fyysisen iskukyvyn.
Ruotsi taas laittoi sunnuntaina Leijonien kiekollisen pelin testiin sen äärimmäisen aktiivisella paineistuksella ja aggressiivisuudella.
Pennanen lähestyi turnausta ”pelastan perseeni” -periaatteella. Hän otti mukaan Suomen Euroopan kärjen vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Näiden avulla oli helpompi varmistaa se, että projekti lähtee optimaalisella tavalla liikkeelle, eikä tuore päävalmentaja joudu heti kriisien äärelle.
Pennasen ensimmäinen kunnon koetinkivi tulee vastaan helmikuussa, kun Leijonat osallistuu NHL-turnaukseen. Tuolloin mitataan sitä, miten hyvin Pennanen kestää merivettä painekattilassa.
Silloin kaikki on mahdollista. Mikäli Leijonien paketti kestää, mikäli Juuse Saros pelaa unelmaturnauksen Suomen tolppien välissä, mikäli Miro Heiskanen herää syysunilta ja mikäli Aleksander Barkov on sama Aleksander Barkov, mitä hän on juuri nyt NHL-kaukaloissa, Suomi voi siinä tapauksessa järjestää yllätyksen.
Ensimmäisten merkkien perusteella on kuitenkin selvää, että Pennanen lähestyy projektia järkevällä tavalla. Hän ei lähde umpiniskaisesti toteuttamaan jotain mallia, mistä hän ei ole millään tavalla valmis joustamaan, vaan Pennanen hakee sitä, mitä peli pyytää.
Sen lisäksi, että hän on kuunnellut NHL-pelaajia, Pennanen hyödyntää myös erittäin lupaavalla tavalla Tapparan mestarivalmentajan Jussi Tapolan taikoja. Leijonien nykyinen apukoutsi Tapola kehitti Tapparaan niin sanotun ensimmäisen iskun taktiikan, missä hänen joukkueensa iskee erittäin intensiivisellä tavalla kiinni, kun vastustajajoukkue pääsee siniviivan yli hyökkäysalueen puolelle.
Tapola loi systeemin, mikä tuotti tulosta. Ja näitä samoja piirteitä nähtiin jo Karjala-turnauksessa viikonloppuna.
– Olisin pettynyt itseeni, jos yrittäisin jotain liian monimutkaista heidän kanssaan, Pennanen vastasi kuvaavasti, kun kysyin häneltä Leijonien lähestymistavasta tulevaa NHL-turnausta ajatellen.
Helmikuun turnee määrittää paljon sitä, miten raikkaan alun Pennasen saa lopulta omalle projektilleen. Mikäli Suomi pystyy takomaan tulosta Montrealissa ja Bostonissa, on Pennanen paljon huokeammassa tilanteessa toukokuussa Tukholmassa, kevään MM-kisoissa.
Jos rapakon takana tulee tukkaan, on hän taas epäilyjen kohteena. Niin kuin hän oli epäonnistuneiden Ilves-vuosien ja sen aikaisten kohujen jäljiltä.
Alku sujui häkellyttävän hyvin. Ja se, miten Pennanen selkeästi valmistautuu tulevaa NHL-turnausta varten, lupaa Leijonien kannalta hyvää.
