Tapaninpäivänä alkavissa jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa Suomea luotsaa uusi nimi. HPK:n SM-kultajoukkueen päävalmentajan ja muun muassa Leijonien MM-kultajoukkueen apuvalmentajan tehtävistä tuttu Antti Pennanen hyppää nyt isoihin saappaisiin. MTV Urheilun jääkiekkoasiantuntija Petteri Sihvonen uskoo, että Pennanen tuo ryhtiä Nuoriin Leijoniin. Ainoa kysymysmerkki liittyy siihen, että meneekö ryhti liian pitkälle?
Pennanen, 41, on noussut viime vuosien aikana aivan Suomen jääkiekkovalmennuksen huipulle. Pennasta on povattu jopa Jukka Jalosen mantelinperijäksi A-maajoukkueen päävalmentajan tehtävissä.
Vuodenvaihteessa Pennanen on uuden äärellä. Hän tekee debyyttinsä merkittävässä tehtävässä, Nuorten Leijonien päävalmentajana. Roolilla on painoarvoa, koska jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-turnaus herättää suurta kiinnostusta erityisesti Pohjois-Amerikassa. Se on yksi kansainvälisen jääkiekkokalenterin isoista turnauksista. Kisoissa kun nähdään NHL:n tulevaisuuden tähtiä.
Pennanen on toiminut aiemmin Jukka Jalosen apuvalmentajana nuorten MM-kisoissa. Pennanen oli osa ikimuistosta tarinaa. Vuoden 2016 kisoissa Suomi marssi kotiyleisön edessä ilotulitusmaisesti MM-kultaan asti.
Täten Pennanen on voittanut kultaa niin miesten MM-kisoissa, nuorten MM-kisoissa kuin SM-liigassa. Tätä kautta häntä voi jo nimittää menestysvalmentajaksi.
Mutta mitä Pennasen Nuorilta Leijonilta voi odottaa?
MTV Urheilun jääkiekkoasiantuntija Petteri Sihvonen uskoo, että Nuoret Leijonat toteuttaa väkevästi suomalaista peli-identiteettiä, "Meidän peliä", tulevissa kisoissa. Siitäkin huolimatta, vaikka turnaus pelataan Edmontonissa NHL-kaukalossa.
– On todella mielenkiintoista nähdä Pennasen tulkinta siitä, että mitkä asiat voivat toimia pienessä kaukalossa. Hän tuntee historian hyvin. Hän näki, kun Jussi Ahokas vei Nuoret Leijonat kultaan pienessä kaukalossa sen jälkeen, kun edeltävissä kisoissa oli tehty rytmillisiä laiminlyöntejä, Sihvonen aloittaa perkaamisen.
– MM-kultaa edeltävissä kisoissa Miro Heiskasilla ja kumppaneilla ei ollut mitään käyttöä, kun peli ei ollut kunnossa. Toisella kerralla oli. Silloin osoitettiin oikeastaan ensimmäistä kertaa se, että pienessä kaukalossa voidaan pelata Meidän peliä. Se oli ihan varmasti rohkaiseva viesti Pennaselle siitä, että pienessä kaukalossa voi pelata kiekkokontrollijääkiekkoa. Uskon, että Pennanen vie Nuoria Leijonia tähän suuntaan.
Perinteinen ajattelutapa
Poikkeuksellinen syksy pisti myös Nuorten Leijonien ohjelman uusiksi. Koronaviruspandemian takia Pennasen johtama joukkue ei ole pelannut käytännössä yhtään kunnon valmistavaa ottelua tulevien kisojen alla.
Sihvonen uskoo, ettei tällä ole niin suurta merkitystä nimenomaan Suomen joukkueelle.
– Suomalaiset eivät välttämättä tarvitse niin paljon yhteisiä kokemuksia, koska meillä on pohjilla yhteinen peli-identiteetti, Sihvonen muistuttaa.
Viime vuoden kisoissa Nuorten Leijonien päävalmentajana toimi Raimo Helminen, jonka alaisuudessa Suomi jätti hyvin hataran kuvan itsestään. Suomen peli meni puskemiseksi. Selkeitä tukipilareita ei meinannut löytyä.
Sihvonen on varma siitä, ettei sama toistu Kanadan Edmontonissa pelattavassa turnauksessa.
– Homma ei jää Pennasesta kiinni. Hän kyllä tarjoaa pelaajilleen selkärangan ja suunnitelman siitä, että miten homma hoidetaan. Pennanen on Meidän pelin pitkän linjan arkkitehti. Tuntuisi erikoiselta, jos hän ei turvautuisi siihen myös tulevassa turnauksessa. Uskon, että Nuoret Leijonat pelaa, mitä peli pyytää, eikä niin, että he lähestyisivät jokaista ottelua määrätyllä pelisuunnitelmalla, jolla he lähtevät pakottamaan peliä. Totta kai he käyvät vastustajat läpi ja ottavat huomioon sen, jos vastustaja tulee kovaa päälle tai vetäytyy. Mutta en usko, että hän kaivaa mitään kania hatusta.
– Isossa kuvassa näkyy aivan varmasti se, että Pennanen on menossa kohti A-maajoukkueen päävalmentajan pestiä. Sekin toppuuttaa niin, että eiköhän hän lähesty turnausta hyvin perinteisellä suomalaisella ajattelutavalla, Sihvonen ennustaa.
Tutut ”pennasmaiset” piirteet
Sihvosen mukaan Pennasen Nuoret Leijonat saattaa yllättää tulevissa kisoissa.
– Odotan varovaisesti sitä, että tämä joukkue antaisi kovaa prässiä. Ja niin, että se prässi olisi hyvin toisteista ja rautalangasta tulevaa – eli samanlaista mitä Pennasen HPK:lta nähtiin. Se voi olla kova haaste tuonne kapeaan kaukaloon, kun ei puhuta mistään koulupoikaprässistä. Nyt puhutaan aikuisten miesten suunnitelmallisesta paineen annosta. Tuo voi olla jopa aika kovakin ase turnauksessa.
Pennanen on toiminut jo tovin ajan Jukka Jalosen apuna Leijonissa. Sihvosen mukaan Pennasen opit näkyivät muun muassa Leijonien kevään 2019 MM-kultajoukkueessa.
– Hän toi niin sanotun "toisen erän jääkiekon" Leijoniin. Eli sen, mitä myös HPK toteutti. Kyse on siitä, että toisessa erässä pyritään pelaamaan nopeasti ylös, kun vaihtoetäisyydet ovat pitkiä. Tällä tähdätään siihen, että päästäisiin nopeasti vastustajan selustaan. On mielenkiintoista nähdä, että tuoko hän tuon myös Nuoriin Leijoniin, Sihvonen pohtii.
– Toinen asia on ollut hyökkäysalueen vyöryttelevä hyökkäyspeli, missä tehdään puolenvaihtoja, käytetään paljon ränniä, heitetään kiekkoa viivaan ja palautetaan sitä takaisin ränniin. Ja missä suunnitelmallisesti toimitetaan kiekkoa maalille niin, että on omat etu- ja takatolpan maskimiehet. Pennanen on analysoinut NHL:ää ja hän tietää sen, että mistä tila löytyy. Pohjois-Amerikan kapeassa, mutta hyökkäysalueeltaan syvässä kaukalossa tila on hyökkäysalueella. Uskon, että Nuoret Leijonat hakevat hyvin systemaattisesti maalipaikkoja.
Miten uskot, että Pennasen opit välittyvät Suomen joukkueelle?
– Uskon, että todella hyvin. Pennasen pelitapa on loppupeleissä aika yksinkertainen. Se perustuu siihen, että kukaan ei lähde liikaa soveltamaan. Joukkueessa on paljon sellaisia klassisia joukkuepelaajia. Sinne on otettu luotettavia työjuhtia, jotka pelaavat joukkueelle. Pelaajavalinnoista on näkynyt se, että kaikki tähtää yhteistyöjääkiekkoon.
SUOMEN JOUKKUE: Tässä on Nuorten Leijonien MM-ryhmä
Uhkakuva?
Viime vuoden nuorten MM-kisoissa Suomi kaatui kahteen tekijään: pelilliseen sekavuuteen ja siitä johtuneeseen alisuorittamiseen. Tehokkuus loisti poissaolollaan mitalipeleissä.
Suomi oli lopulta neljäs.
Miten koet, mitkä ovat Antti Pennasen Nuorten Leijonien suurimmat uhkakuvat tai haasteet?
– On jännä nähdä, että miten kaikki hyväksyvät ja ymmärtävät sen, mitä Pennanen hakee. Pelaajat ovat tiukassa kurissa ja nuhteessa. Säilyykö peli-ilo ja pelihuumori? Teoriassa tuo saattaisi olla haaste, mutta en pidä sitä mitenkään niin merkittävänä asiana, Sihvonen pohtii.
Sihvonen viittaa tällä kaavoihin kangistumiseen.
– Joskus se, kun pelataan hyvin sitoutuneesti joukkueelle, voi johtaa siihen, että ratkaisevilla hetkillä luontaista ratkaisukykyä ei sitten löydykään. Suorituksesta voi tulla hengetön ja robottimainen. Tuolta kannalta joukkue olisi kaivannut esimerkiksi Kaapo Kakon kaltaisia ratkaisijoita. Siksi onkin jännä nähdä, että mitä jos talentti ei ihan riitäkään. Puolustuspeli kyllä pitää, mutta löytyykö riittävää hyökkäyspeliä?
Sihvonen kuitenkin uskoo, että tulevassa turnauksessa nähdään selkeästi viime vuoteen verrattuna vahvempi Suomen joukkue.
– Olen aika luottavainen lähtökohtien suhteen. Toki nyt vaaditaan sitä, että pelaajat eivät lähde antamaan yksilötason näyttöjä, vaan että he nojaavat tiukasti joukkueen etuun. Toki, tulosta pitää tulla, koska kun uhraa itsensä pelille, voi turhauttaa, jos se ei johda mihinkään, Sihvonen pyörittelee.