Tutkijat antoivat mielenkiintoista lisätietoa koronaviruksen leviämisestä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n virtuaalisilla päiväkahveilla.
Virtauslaskennan erikoistutkija Aku Karvinen havainnollisti videoiden avulla, kuinka ihmisen yskäisystä ilmaan leviää tuhansia kappaleita pisaroita.
Pisaratartunnassa märkä pisara tarttuu ihmisen limakalvolle. Koronavirus tarttuu pisaratartuntana, mutta tartunnan saamista ilmateitse ei olla pystytty tieteellisesti sulkemaan pois. Tässä niin kutsutussa aerosolitartunnassa virus voisi levitä ilman lähikontaktia.
Lue myös: Näin koronaoireet leviävät Suomessa – päivitä omat tietosi karttaan ja katso, miten kotikunnassasi oireillaan
Siksi yskittäessä on tärkeää suojata suu. Käsi, nenäliina tai kasvomaski kaappaa suurimman osan pisaroista. Jo hihaankin yskäisy auttaa. Käteen yskäisy on huono keino, koska pisarat leviävät kädestä esimerkiksi ovenkahvoihin. Pisarat voivat levitä esimerkiksi tuulen mukana kauas.
Katso videolta jutun alusta, kuinka laajalle yskäisystä aiheutuva pöpöpilvi leviää.
Maskit tärkeitä
Karvisen ja tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan metrin turvaväli ei riitä tartunnan estämiseksi. Liian lähellään ollaan, jos toista yltää koskettamaan. Väliä kannattaa pitää mahdollisuuksien mukaan 2-4 metriä.
Molemmat tutkijat korostavat käsienpesun tärkeyttä. Käsidesien alkoholiliuos ei riitä tappamaan virusta. Saippuavesi toimii paljon paremmin.
Maskien käytössä kannattaa muistaa, että kasvosuojat auttavat vain, jos ei itse halua levittää tautia. Mikäli haluaa itse välttyä maskin avulla tartunnalta, käytössä pitää olla kunnollinen, suodattava maski.
Maskia käytettäessä itse maskiosaan ei saa koskea missään vaiheessa. Maski pitää ottaa pois vain kiinnitysnauhoja koskettamalla.
Maski kannattaa pestä 90 asteessa. Kotitekoisena suusuojana toimii hyvin esimerkiksi tuubin mallinen trikoohuivi.
Vaikuttaako kosteus?
Kesän vaikutuksesta virukseen on puhuttu paljon. Yleensä epidemiat laantuvat kesällä.
Yksi mahdollinen selittävä tekijä tälle on kosteus. Kosteus saa ilmassa leijuvat partikkelit painavammaksi, ja ne painuvat maan pinnalle. Esimerkiksi sade siis poistaisi ilmassa leijuvia viruspartikkeleita. Kosteuden vaikutuksesta ei kuitenkaan ole varmaa tietoa.
Partikkeleita vapautuu ilmana jo pelkästään hengittäessä. Partikkeleiden mukana on myös kuivia partikkeleita, jotka eivät tipu maan pinnalle, vaan ainoastaan ilmanvaihto vie ne pois. Ilmastointi siis auttaa niiden poistamisessa.