Jarno Limnéllin kolumni: Informaatiopandemian toinen aalto uhkaa

7:59
Katso arkistovideo: Jarno Limnéll kommentoi tiedustelulakia vuonna 2017.

Samaan aikaan kun rokotekattavuus laajenee, koronan vakavat tautitapaukset vähentyvät ja tauti vaikuttaa muuttuvan vaarattomammaksi, viruspandemian muut lieveilmiöt jatkavat kasvuaan, kirjoittaa Aalto-yliopiston professori Jarno Limnéll kolumnissaan.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sanoi viikonloppuna hyvin suoraan, että väärä tieto tappaa.

Kirjoitin maaliskuussa 2020 – eli juuri kun koronavirukseen alettiin havahtua myös Suomessa – siitä, kuinka koronapandemia on myös informaatiopandemia. WHO oli juuri ottanut käyttöön termin infodemia, joka kuvaa systemaattista ja nopeasti koronaviruksen ympärille syntynyttä disinformaatiokampanjaa. On tärkeää ymmärtää, että tartuntatautia vaarallisempi voi hyvinkin olla teknologiaan tai sen hyödyntämiseen perustuva hyökkäys.

Tilanne ei ole reilun vuoden takaisesta parantunut, mutta se on muuttunut. Nyt länsimaissa aletaan olla rokottamisen osalta voiton puolella, mutta toisaalta rokotteisiin kriittisesti suhtautuvien ja siitä kieltäytyvien osuus alkaa samaan aikaan konkretisoitua.

Nyt kun rokotekattavuus on jäämässä toivottua pienemmäksi, informaatiopandemian uusi aalto uhkaa. Valheellista tietoa levittävät perinteisten verkkorikollisten ja huijareiden lisäksi myös valtiolliset tahot, jotka pyrkivät heikentämään länsimaisten yhteiskuntien vakautta.

Näitä viestejä jakavat sosiaalisessa mediassa eteenpäin aivan tavalliset ihmiset. Joukossa on ilmiselviä trolleja, mutta verkossa näkee myös ilmeisen vakavissaan kirjoitettuja kommentteja siitä, kuinka rokotteilla pyritään tappamaan ihmisiä.

Salaliittoteorian mukaan taustalla ovat rikkaat miljardöörit ympäri maailman, ja salaliitossa ovat mukana julkisuuden henkilöt jotka saavat tavallisen suolaliuospistoksen vastineeksi siitä, että kannustavat ihmisiä hankkimaan tappavan koronarokotteen. Tämä tarina tuntuu uppoavan harmittavan moneen.

Kilpailevat "totuudet"

Medialukutaidon ja lähdekritiikin merkitys on kasvanut jatkuvasti, ja yksi ilmiselvä syy on yhä helpommaksi käyvä tiedon levitys, myös väärän tiedon. Sitä mukaa kun eri narratiivit kilpailevat keskenään ja saatavilla oleva tiedon määrä on yksittäiselle ihmiselle liian suuri sisäistettäväksi, muodostuu useita kilpailevia "totuuksia" ympäröivästä maailmasta.

Ilmiöllä on yksilötasolla selvä riski: koronan aikana verkkorikosten ja -huijausten määrä on kasvanut. Isommassa kuvassa riskinä ovat ulkomaiset vaikuttamisyritykset, siitä riippuvainen sisäinen turvallisuus sekä viime kädessä demokratian ja yhteiskunnan toimivuus.

Osaratkaisu ongelmaan ovat algoritmit ja ylikansallinen sääntely. Nämä ovat tarpeellisia keinoja, mutta etenevät valitettavan hitaasti.

Meillä suomalaisilla on kuitenkin kansainvälisesti vertaillen yksi merkittävä vahvuus informaatiopandemian torjumiseen: sivistys. Medialukutaitoa ja lähdekritiikkiä on opetettu kouluissa systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Erityisesti niin sanotut diginatiivit, nuorempi sukupolvi joka on kasvanut internetin parissa, osaa tunnistaa valeuutisia kiitettävästi. Silti näissä taidoissa on vielä meillä kaikilla paljon parannettavaa.

Teknologia on työkalu, joka tekee sen, mitä ihminen sille antaa tehtäväksi. Hyvässä ja pahassa. Siksi pitää huolehtia myös siitä, että tavallisilla kansalaisilla – teknologisten innovaatioiden loppukäyttäjillä – on riittävät arjen digitaidot.

Jarno Limnéll on kyberturvallisuuden työelämäprofessori Aalto-yliopistossa ja sotatieteiden tohtori.

Videot

Uusimmat

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja