Kolmen lapsen isä kannustaa: Uskaltakaa jäädä kotiin!

Näin arvioi kolme kertaa koti-isänä viihtynyt kolmen lapsen isä Pauli. Ensimmäisen kerran hän jäi kotiin nelisen vuotta sitten.

– Aika paljon sitä tuli silloin vietettyä aikaa äitien keskellä esimerkiksi perhekahviloissa ja puistoissa. Koti-isänä olin usein ihmetyksen kohteena. Nykyään isiä on liikkeellä lasten kanssa paljon enemmän. Tuntuu, että isät ovat aktivoituneet ja ottaneet vastuuta perheestään töiden lomassa.

Paulilla on paljon kokemusta lasten kotona hoitamisesta. Pisimpään Pauli hoiti ensimmäistä lastaan, nyt 5-vuotiasta tytärtä.

– Olin hänen kanssaan kotona yhdeksän kuukautta, jäin kotiin kun tyttö oli seitsenkuinen. Ennen päätöstä keskustelimme asiasta vaimoni kanssa, mutta lopulta päädyimme minuun, muun muassa siksi, että oma työtilanteeni salli kotiin jäämisen helposti.

Arjen vauhti yllätti

Pauli kertoo olevansa ehdottoman tyytyväinen päätökseen.

– Tämä on ainutkertaista aikaa elämässä, eikä kotiin jääminen tuetusti ole myöhemmin oikein mahdollistakaan. Lapsen oppii tuntemaan parhaiten niin, että hänen kanssaan viettää arkea yksin.

Myöhemmin Pauli on jäänyt kotiin myös kahden nuoremman lapsen kanssa.

Lapsen hoitamisen ohella Pauli suunnitteli tekevänsä opintoja, mutta todellisuus osoittautuikin hankalammaksi.

– Ei siitä yhtään mitään tullut. Lapsen kanssa kotona vietetty päivä on paljon lyhyempi kuin töissä vietetty - eihän siinä kahdeksassa tunnissa ehtinyt saada aluksi mitään aikaiseksi. Sitä saattaisi ajatella, että toinen on vaan kotona lapsen kanssa, mutta siivoamisten, kauppareissujen, ruuanlaiton, kodinhoidon ja leikkimisen suhteen tekee kyllä tiukkaa.

Pauli uskoo, että superihmisiä - jotka saavat tämän kaiken joka päivä aikaiseksi - on olemassa, mutta omalla kohdalla tilanne helpottui vasta, kun rytmi löytyi ajan kanssa.

– Omat odotukset päivän suhteen täytyi miettiä uudelleen, vähän laskea oletuksia. Lapsen kanssa vaaditaan paljon järjestely- ja organisointikykyä.

"Isäkuukauden pitäisi olla joustavampi"

Silloinen työpaikka suhtautui Paulin hoitovapaaseen hyvin myönteisesti. Muutkin miehet olivat jääneet lapsen kanssa kotiin, joten töissä Paulin ilmoitus ei aiheuttanut hämminkiä.

– Kaverit sen sijaan puhuivat, että "jes, nyt sitten nukut pitkään ja otat vaan rennosti", mutta ei se ihan sitä ollut.

Isäkuukausi saa Paulilta paljon kiitosta. Isällä on mahdollisuus ottaa tuolloin vapaata kuusi viikkoa, mutta sen saaminen olisi Paulin mielestä syytä olla nykyistä helpompaa.

– Nyt se on sidottu lapsen tiettyyn ikään. Se voi olla hankalaa järjestää työn kannalta, niin isän kuin äidinkin. Se saisi olla joustavampi, pidempi ja pakollisempi. Monella työpaikalla sitä voi joutua vieläkin selittelemään, joten pomon urputuksen takia se voi joiltain miehiltä jäädä.

Nyt Pauli on palannut takaisin töihin, mutta arki pyörii kolmen pienen lapsen tahdilla.

– Paljon on asioita, jotka ovat jääneet, mutta eivät monet niistä, esimerkiksi baarissa rellestäminen, edes tunnu enää houkuttelevilta. Heistä on nyt myös seuraa toisilleen.

Paulia muistettiin tänään pienin lahjoin ja kortein sekä aamiaisella, jota väritti onnittelulaulu.

Ensimmäisen isänpäivän tarina: Näin elämä muuttui kertaheitolla