Kokonpolttaja – muista tämä

Juhannuskokon poltto on perinne, josta moni suomalainen pitää kiinni olosuhteista riippumatta. Liekö selitys maastoa tasaiseen tahtiin kostuttavissa sateissa tai peräti polttajien järjen käytössä, mutta ainakaan mökkipitäjä Mäntyharjulla ei kokoista ole ollut juuri harmia.

– Ei tämä ole ongelma. Sellaista kyllä tapahtuu, että kun joku lykkää kokonpolttoa myöhempään, vastarannalta soitetaan meille ja epäillään saunan olevan tulessa. Nämä ilmoitukset pitää aina tarkistaa puhelimitse tai paikan päälle menemällä, kertoo palomestari Teppo Liukkonen.

Liukkonen uskoo, että kokkohälytyksiä tulee harvoin myös siitä syystä, että tuli saadaan yleensä taltutettua omin voimin.

– Kokonpoltossa on aina yleisöä ja yleensä sitä on niin paljon, ettei pelastuslaitosta tarvita sammutustöihin. Kokkoahan ei yksin polteta, Liukkonen perustelee.

Koska kokonpoltto kuitenkin on avotulen teko, johon aina liittyy tietyt riskit, on kokonpolttoa suunnittelevan hyvä muistaa muutama perusasia.

Vaikka sade olisi kostuttanut oksat, ei kokkoa koskaan sytytetä bensiinillä, vaan tuohella, paperilla tai kuivilla puilla.

– Jos kokkoon kaadetaan kannusta bensaa, bensa ehtii höyrystyä isommalle alueelle ja saattaa laittaa laudat lentelemään, varoittelee Liukkonen.

Myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöllä on vinkkejä juhannuksen juhlijoille. SPEK muistuttaa, että kokko on avotuli, jonka tekeminen on kielletty metsäpalovaroituksen aikana. Ennen kokon sytyttämistä on myös syytä tarkistaa tuulen suunta ja varmistua, ettei äkillinen tuulenpuuska lennätä kipinöitä rakennuksiin, puihin tai muuhun syttyvään.

SPEK muistuttaa, että vastuu kokosta on sen sytyttäjällä. Kokonpolttajan on huolehdittava, että lähistöllä on runsaasti sammutusvettä hätätilannetta varten. Lisäksi hänen pitää valvoa jatkuvasti, että tuli ei pääse leviämään. Lopuksi hiillos kastellaan huolellisesti. Huonosti sammutettu hiillos saattaa jäädä kytemään jopa päiviksi.

Kokonpolttajan muistilista

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat