Koirahyökkäyksiä arvioidaan yleensä vammantuottamuksena tai törkeänä vammantuottamuksena. Niistä voi seurata koiranomistajalle jopa vankeutta.
Koiranomistaja voidaan tuomita koiransa hyökkäyksestä rikoksesta, joissa maksimirangaistus on vankeutta.
Koirahyökkäyksiä arvioidaan yleensä joko järjestysrikkomuksena tai eläimen vartioimatta jättämisenä, ja tapauksesta sekä koiran aiheuttamasta vammasta riippuen, vammantuottamuksena tai jopa törkeänä vammantuottamuksena.
Poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta kertoo, että vankeusrangaistus vammantuottamuksesta ei ole kovin yleinen, mutta teoriassa mahdollinen.
– Vammantuottamuksen yleisin rangaistus on 40 päiväsakkoa, Arvelin kertoo.
Arvelin ei tiedä koirahyökkäystapauksia, joissa olisi omistaja määrätty vankeuteen.
Viime vuoden Helsingin Vallilassa tapahtunutta koirahyökkäyksessä koiranomistaja tuomittiin käräjäoikeudessa eläimen vartioimatta jättämisestä ja vammantuottamuksesta 80 päiväsakkoon.
Koira määrättiin myös lopetettavaksi. Koiranomistaja valitti tuomiosta, eli tuomiot eivät ole lainvoimaisia.
Lue myös: Koira puri lapsen sairaalakuntoon Helsingin Vallilassa: Oikeus määräsi lopetettavaksi, omistaja vastustaa
Rikos- ja prosessioikeuden professoriemeritus Matti Tolvanen arvioi yleisellä tasolla, että äärimmäisissä tilanteissa voidaan kokonaisuutta arvioida myös pahoinpitelynä.
– Se kuitenkin edellyttäisi esimerkiksi sitä, että koira on jo aiemmin purrut ihmisiä ja sitä siitä huolimatta pidetään vapaana juoksentelemassa.
Pahoinpitelystä maksimivankeusrangaistus on kaksi vuotta.
Lue myös: MTV selvitti koirahyökkäysten taustat: Tämä koirarotu korostuu ylitse muiden
”Omistaja voi joutua maksamaan suuriakin summia”
Tolvanen kuitenkin korostaisi vankeusrangaistuksen uhan sijaan enemmän taloudellisia seuraamuksia.
Kaikista edellämainituista rikosnimikkeistä voidaan myös määrätä sakkoja, mutta maksettavaksi voi tulla myös hyökkäyksen uhrin sairaalamaksuja tai korvauksia vamman aiheuttamisesta.
– Omistaja voi joutua maksamaan erittäin suuria korvauksia, varsinkin jos hyökkäyksestä on tullut uhrille pysyvä tai näkyvä vamma tai uhri on esimerkiksi lapsi.
Tolvanen kertoo tietävänsä koirahyökkäystapauksia, joissa koiranomistaja on joutunut maksamaan uhrille kasvoihin tulleista vammoista kymmeniä tuhansia euroja.
Vallilan tapauksessa oikeus määräsi koiranomistajan maksamaan uhrille, 10-vuotiaalle lapselle, noin 9 000 euron korvaukset. Koiranomistaja on myös valittanut korvaussummasta, ja niidenkin käsittely jatkuu.
Koira voidaan lopettaa myös ilman oikeuden päätöstä
Poliisitarkastaja Arvelin sanoo, että poliisi voi myös ilman tuomioistuinta lopettaa ihmiselle vaarallisen eläimen.
Arvelin kertoo, että ei ole tilastoitu erikseen, kuinka paljon poliisi juuri koiria lopettaa vuodessa.
– Yhteensä eläimiä poliisi lopettaa vuodessa 1 500, mutta suurin osa on luonnonvaraisia eläimiä, Arvelin kertoo.
Lopetuspäätös tuomioistuimessa taas edellyttää, että omistaja tuomitaan eläimen vartioimatta jättämisestä.
Tuomioistuimen lopettamispäätöksessä olennaista on rikos- ja prosessioikeuden professoriemerituksen Matti Tolvasen mukaan se, mikä on koiranomistajan kyky ja valmius varmistaa, ettei vastaavat tapaukset toistu.
Poliisitarkastaja Arvelin muistutttaa, että myös eläinsuojeluviranomaisilla on kattavat toimivaltuudet lopettaa vaaralliseksi todettu eläin.
– Jos eläinsuojelun tietoon tulee, että ihmisellä on koira, joka suhtautuu aggresiivisesti ihmisiin, niin viranomainen voi tarkastuksen perustella ottaa eläimen haltuunsa ja myös lopettaa sen, mikäli sitä ei voi luovuttaa kenenkään toisen kotiin, Arvelin sanoo.
Arvelin sanoo, että mikäli koiran lopettamispäätös tulee eteen, syytä sille omistaja voi etsiä itsestään.
Lue myös: Poliisilta arvio koirahyökkäysten määrästä Suomessa – omistajille tärkeä muistutus
Koulutus voi pelastaa
Jos omistaja pystyy oikeudessa osoittamaan, että koiran käytös on tapahtuneen jälkeen muuttunut, se voi pelastaa koiran lopetukselta.
– Esimerkiksi jos omistaja on tapahtuneen jälkeen vienyt koiran koulutukseen, ja oikeudessa koirakouluttaja pystyy arvioimaan, että koiran käytös on muuttunut parempaan, se voi pelastaa koiran lopeukselta, Tolvanen sanoo.
Vallilan tapauksessa koiranomistaja oli vienyt koiran koulutukseen tapahtuneen jälkeen.
Oikeus kuitenkin katsoi todistajalausunnon perusteella, että jäi epäselväksi, onko omistaja pyrkinyt kouluttamaan koiraansa koirankouluttajan ohjeiden mukaisesti ja miten tämä olisi vaikuttanut koiran käytökseen tai vaarallisuuden vähentymiseen.
Oikeus ei pitänyt koirankouluttajan todistusta ja muita omistajan tekemiä varotoimenpiteitä riittävinä parannuksina, vaan määräsi koiran lopetettavaksi.
Itsekin koiria omistanut Tolvanen sanoo, että koiranomistajan pitää tuntea vastuunsa lemmikin kanssa.
– Toivon, että ihmiset pitäisivät koiristaan huolta.
Myös Arvelin korostaa eläimestä huolehtimista.
– Kaikelta kivulta, säryltä ja koirien menetykseltä vältyttäisiin, jos ihmiset, jotka koiria hankkivat, pitäisivät niistä huolta ja kouluttaisivat niitä.