Hyvä sienisyksy on kuormittanut Myrkytystietokeskusta paljon viime vuotta enemmän. Toimittajamme testasi, miten hyvin sienisovellus auttaa tunnistamaan syötäviä lajeja.
Metsät ovat pullistelleet tänä syksyllä komealla sienisadolla. Vähän kokemattomammalle sienestäjälle lajintunnistus voi tuottaa kuitenkin haasteita. Suomesta löytyy noin 2000 eri sienilajia, joista syötäväksi kelpaa sellainen kymmenesosa, eli noin 200 lajia.
Apua tunnistukseen voi saada sienikirjojen lisäksi myös älypuhelinten sienisovelluksista. Toimittajamme Lisa Kärnä lähetettiin metsälle sienikorin ja sienisovelluksen kanssa katsomaan, miten hyvin sovellus toimii.
Yksin sovelluksen varaan toimittaja ei saalistaan jättänyt arvioitavaksi, vaan korin sisältöä analysoi myös Luonnontieteellinen keskusmuseon suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff.
– En kai voinut vahingossa poimia tappavan myrkyllistä valkokärpässientä? Kärnä kysyi asiantuntijalta.
Katso videolta, miten sovelluksen avulla kerätty saalis pärjäsi asiantuntijan seulassa!
4:10
Uusien lajien kanssa oltava tarkkana
Von Bonsdorffin mukaan kirjat ja sovellukset ovat hyviä apuvälineitä tunnistamiseen, mutta uusia sienilajeja hän ei söisi ennen kuin lajista on varmuus.
– En missään nimessä söisi uutta sienilajia ennen kuin tietää varmasti mitä syö. Niistä on hyvä selvittää, minkälaisia tuntomerkkejä milläkin lajilla kuuluu olla, von Bonsdorff sanoo.
Ylipäätään Suomessa kasvaa vain viisi vakavia myrkytyksiä aiheuttavaa sienilajia: valkokärpässieni, kavalakärpässieni, myrkkynääpikkä, suippumyrkkyseitikki ja korvasieni. Sienimyrkytykset ensioireita ovat yleensä vatsakipu, oksentelu ja ripuli.
Sienet sisältävät erilaisia myrkkyjä ja aiheuttavat siksi erilaisia myrkytysoireita: raa'an tai virheellisesti käsitellyn korvasienen myrkky on vahingollista maksalle, suippumyrkkyseitikin munuaisille ja valkokärpässienen, kavalakärpässienen ja myrkkynääpikän myrkky sekä maksalle, että munuaisille.
Myrkyttömistä sienistäkin voi tulla oireita
Sienimyrkytyksiin liittyvät puhelumäärät ovat tähän mennessä jo ylittäneet koko viime vuoden vastaavan luvun Myrkytystietokeskuksessa. Syyskuun puoliväliin mennessä puheluita oli tullut jo yli 500, kun viime vuonna niitä tuli kokonaisuudessaan 433. Puheluista noin kolmasosa koskee alle 6-vuotiaita lapsia.
– Pieni lapsi on pihalta löytänyt sienet, ehkä ottanut sitä käsiin ja saattanut laittaa suuhun, ja siitä mietitään, voiko siitä tulla oireita, Myrkytystietokeskuksen osastonlääkäri Aino Pennanen kertoo.
Pennanen muistuttaa, että monet myrkyttömätkin sienilajit voivat aiheuttaa vatsavaivoja, jos syöjällä on laktoosi-intoleranssia muistuttava trehaloosi-intoleranssi eli sienisokeria pilkkovan entsyymin puute.
Jos epäilee sienimyrkytystä, miettii miten pitäisi toimia tai onko ylipäätään syytä huoleen, Myrkytystietokeskuksen voi soittaa ilmaiseen numeroon 0800 147 111.