Kirjaston kirjojen välissä piilee tavarataivas

Rahaa, matkalippuja, ehkäisyvälineitä, avaimia, nenäliinoja, valokuvia. Esimerkiksi näihin kirjastot törmäävät käsitellessään palautettuja kirjoja. Ihmiset käyttävät kirjanmerkkeinä mitä mielikuvituksekkaampia esineitä.

– Muistelen, että joskus palautetun kirjan välistä olisi löydetty jopa makkaransiivu, kertoo Helsingin pääkirjaston informaatikko Pauli Hatsala.

Helsingin yliopiston keskustakampuksen palvelupäällikkö Kirsi Luukkasen mieleen on jäänyt tapaus, jossa palautetun kirjan välistä löytyi puutarhaliikkeen lahjakortti. Omistajaa sille ei kuitenkaan löydetty.

Nurmijärven pääkirjastossa tavaroiden omistajia metsästettiin keväällä "Kadonneet kirjanmerkit" -näyttelyn voimin.

Ajatuksena oli, että ihmiset voisivat tulla ilmoittautumaan, jos löytävät pyykkinarulle ripustetuista tavaroista omansa. Joukossa oli kaikkea leivontaohjeista lentolippuihin.

– Yksi kiinnostavimpia näyttelyesineitä oli vanha sotilaspassi, jolle ei kuitenkaan löytynyt omistajaa, valittelee kirjastonhoitaja Heli Koivukangas.

Kadonneiden arvoesineiden perään ihmiset kyselevät yleensä itsekin. Nurmijärvellä kirjan väliin on joskus unohtunut esimerkiksi matkapuhelin.

Kirjoja kohdellaan hyvin

Vaikka kirjojen väliin unohdetut esineet antavat lainaajista huolimattoman kuvan, kohdellaan kirjoja silti yleisesti ottaen hyvin.

– Normaalissa lukukäytössä kirjat pysyvät yleensä siistinä. Eniten niitä kuluttaa mukana kantaminen, sanoo Kirsi Luukkanen Helsingin yliopiston kirjastosta.

Toisinaan kirjastoon palautetaan koiransyömiä tai vesisateessa kastuneita kirjoja. Luukkasen mukaan lainaaja tunnustaa usein itse, jos kirja on tärveltynyt omassa käytössä. Joskus edellisen lainaajan perään joudutaan myös soittamaan.

– Periaatteena on, että lainat ovat asiakkaan vastuulla, toteaa Pauli HatsalaHelsingin pääkirjastosta.

Koska kirjat tarkistetaan jokaisen palautuksen yhteydessä, ei hyllystä voi lähteä lainaan kovin rähjäisessä kunnossa olevaa nidettä.

Kirjoja enemmän vaivaa syntyy lainattavista CD-levyistä ja äänikirjoista, jotka saattavat vaurioitua erityisesti lasten käytössä käyttökelvottomiksi.

– Niiden käsittelyyn toivoisi ihmisiltä enemmän huolellisuutta, sanoo Heli Koivukangas Nurmijärven pääkirjastosta.

Lue myös:

    Uusimmat