EU:n ja Kiinan suhteet jatkuvat ongelmallisina vielä pitkään, ennakoi Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen.
EU:n ja Kiinan johtajat tapasivat tänään huippukokouksessa Pekingissä, ja julistivat kokouksen jälkeen tiivistävänsä yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Ilmastonmuutoksen torjuminen yhdistää Kiinaa ja EU:ta, mutta muutoin suhteet tulevat jatkumaan ongelmallisina vielä pitkään, sanoo Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen.
– Ongelmat on niin isoja, että tulevina vuosina joudutaan varmasti moneen kertaan palaamaan sekä kauppapolitiikkaan että Ukrainan sotaan.
EU:n ja Kiinan suhteissa suurimmat ongelmat liittyvät kauppapolitiikkaan ja Ukrainan sotaan. EU on muun muassa asettanut kiinalaisille sähköautoille tulleja, koska katsoo Kiinan myöntäneen autonvalmistajille tukia epäreilusti vastoin WTO:n sääntöjä.
– Suurin epätasapaino on juuri kauppasuhteissa. Kiina tukee monin tavoin omaa tuotantoaan, ja rajoittaa ulkomaisten yritysten toimintamahdollisuuksia. Jos näihin voitaisiin puuttua, moni asia voisi mennä oikeaan suuntaan.
Korhosen mukaan Kiina ei kuitenkaan tällä hetkellä vaikuta olevan aidosti kiinnostunut muuttamaan tukipolitiikkaansa.
– Voi olla, että kipuilu jatkuu.
Ukrainan sota hiertää välejä
EU:n ja Kiinan välejä hiertää myös Ukrainan sota.
Kiina mahdollistaa osaltaan Venäjän hyökkäyssodan jatkumisen, sillä valtaosa Venäjän aseteollisuuden tarvitsemasta kehittyneestä teknologiasta kulkee Kiinan kautta.
Korhosen mukaan EU voisi puuttua tilanteeseen muun muassa asettamalla pakotteita kiinalaisille pankeille, kuten on jo toimittu viimeisimmässä pakotepaketissa.
Edistystä EU:n ja Kiinan erimielisyyksiin Ukrainan sodan suhteen ei kuitenkaan Korhosen mukaan ole näköpiirissä.
EU:ta huolestuttaa myös Euroopan maiden riippuvuus Kiinasta monissa tärkeissä raaka-aineissa ja tuotteissa. Esimerkiksi valtaosa kriittisistä maametalleissa tuodaan Eurooppaan Kiinasta. Myös lääkkeiden raaka-aineissa Kiina on merkittävä tuottaja.
Korhosen mukaan on olemassa aito riski, että Kiina käyttäisi jatkossa hyväkseen EU-maiden riippuvuuksia myös esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittisesti.
– Jos esimerkiksi Taiwanin tilanne kiristyisi, niin Kiina voisi käyttää riippuvuuksia hyväkseen pitääkseen huolen, etteivät muut maat reagoi samalla tavalla kuin reagoitiin esimerkiksi Venäjän hyökätessä Ukrainaan.
Kiina on jo hyödyntänyt esimerkiksi harvinaisten maametallien saatavuuden sääntelyä neuvotteluissaan Yhdysvaltojen kanssa.
Korhosen mukaan Euroopassa Kiina-riippuvuuksien riskeistä on puhuttu pitkään, mutta toistaiseksi konkreettiset toimet niiden purkamiseksi ovat jääneet vähäisiksi.
Riippuuvuuksien purkamiseksi Euroopassa tulisi ryhtyä jämäkämpiin toimiin, Korhonen sanoo.
– Jos otamme uhan tosissaan, niin tarvitsemme paljon investoja aloille, joilla haluamme Kiina-riippuvuutta vähentää. Jonkun pitää käyttää rahaa kapasiteetin kasvattamiseen näillä aloilla.
Korhosen mukaan kapasiteetin kasvattaminen on ennen kaikkea yksityisten yritysten vastuulla. Ratkaisu ei välttämättä tarkoita suoria tukia yrityksille, vaan ennen kaikkea näkymää siitä, että tuotteille on kysyntää.
– EU-jäsenmaiden täytyy saada näiden alojen yrityksille näkymä, että kysyntää on pitkälläkin aikavälillä.
EU on jo pyrkinyt kasvattamaan eurooppalaista tuotantoa muun muassa lisäpanostuksilla puolustusteollisuuteen.