Venäjä informoi Kiinaa tekemisistään | MTV Uutiset
Kiinasta on tullut Venäjän isoveli myös Ukrainan sodassa – tavoite ei ole vain heikentää länttä: "Pekingiin on nyt jonoa"
1:59Kiinasta on tullut Venäjän isoveli myös Ukrainan sodassa.
Julkaistu 22.07.2025 06:48
Sanna Voltti
sanna.voltti@mtv.fi
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt yli kolme vuotta, ja Kiina on pysytellyt muodollisesti sivussa – mutta käytännössä se tukee Venäjää monin näkyvin ja näkymättömin tavoin.
Kiina myös arvostelee kovin sanoin Venäjälle asetettavia pakotteita. Kiinan ja EU:n johtajat valmistautuvat torstain huippukokoukseen Pekingissä, jossa pakotteisestakin tullaan keskustelemaan.
Yksiselitteistä vastausta Kiinan toiminnalle ei ole, koska samalla se silti pyrkii pitämään välinsä kunnossa myös Euroopan unionin kanssa. Mutta, Kiina tahtoo vahvistaa suurvaltastatustaan.
Tampereen yliopiston globaalin historian professori Rinna Kullaa muistuttaa, että Kiinan ja Venäjän valtasuhteet ovat vaihtuneet vuosikymmenien saatossa.
– Venäjä oli Neuvostoliiton aikana ja ehkä vielä vähän sen jälkeenkin niin sanotusti isoveli Kiinalle. Tällä hetkellä Kiina on isoveli Venäjälle, Kullaa tiivistää.
Maailman suurin talousalue on Yhdysvallat (noin 27 biljoonan bruttokansantuote vuodessa), jota seuraa EU 17 biljoonalla, mutta Kiina alkaa olla jo EU:n tasolla.
Mittasuhteet Venäjän ja Kiinan suhteissa ovat siis taloutta ajatellen muuttuneet radikaalisti. Geopoliittisesti ja poliittisesti ajatellen, Kiinalla ei ole varaa Ukrainan täyteen voittoon ja näin ollen Venäjän häviöön.
Kiinan motiivit eivät kuitenkaan puhtaasti ole Venäjän tukeminen tai lännen heikentäminen. Esimerkiksi Yhdysvaltojen talous vaikuttaa myös voimakkaalla tavalla Kiinaan, joka sen täytyy ottaa huomioon.
Lisäksi sotaa seuratessaan Kiina miettii omaa talouttaan ja muutakin tulevaisuutta.
– Siinä saattaa olla puntarissa liikkuvuus, teknologian tulevaisuus, talouskysymykset ja myös geopolitiikka, Kullaa sanoo.
Venäjän ja Kiinan suhteet ovat vaikuttaneet näkyvästi Ukrainan sotaan. Ukrainan sodan alkaessa, Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping keskustelivat sodasta jo ennen sen alkua. Kiina siis tiesi Venäjän aikeet.
– Informaatiokulku Moskovasta Pekingiin on merkittävää ja tarvitsee Kiinan tuen, Kullaa summaa.
Kiinan ja Venäjän välillä tapahtuu myös paljon näkymätöntä kanssakäyntiä. Suoranainen tuki on vain yksi osa tuesta.
– Yksi osuva esimerkki on, että kun viime viikolla Donald Trump kävi keskustelua Naton pääsihteerin (Mark Rutte) kanssa, hänkin ilmoitti, että aseapu Yhdysvalloista Ukrainalle tulee EU:n maksajuuden ja tavallaan tiettyjen EU-maiden kautta.
Jo kylmän sodan aikana, kun mietitään Yhdysvaltojen apua Afganistaniin, sekin tapahtui ensin muiden maiden kautta, Kullaa selittää.
Useat asiantuntijat uskovat, että Kiina kierrättää aseita Pohjois-Korean kautta Venäjän käyttöön Ukrainaan. Kullaa pitää tietoja uskottavana, mutta muistuttaa, että merkittävin tuki Pohjois-Korealta Venäjälle sodan aikana on ollut asekehitykseen liittyvää.
– Pohjois-Korea voi myös toimia erillisenä vaikeasti hallittavana rahoittajana ja talousalueena, jonka kautta voi monenlainen apu ja toiminta kulkea Venäjälle.
Aseet voidaan tunnistaa jo kuljetuksenkin kautta, mutta Pohjois-Korea on valitettavasti aika moninainen toimija.
Myös kiinalaisia palkkasotureita epäillään jo olevan Ukrainassa, tai ainakin sinne matkalla.
– Kiinan rooli sodassa on nyt moninainen emmekä tiedä vielä, millaiseksi se muovautuu, Kullaa arvioi.
Kullaan mukaan on erinomaista, että EU käy talousneuvotteluita tällä viikolla Kiinan kanssa.
Talousyhteistyö EU:n ja Kiinan välillä on merkittävää, koska suuret talousalueet miettivät uusia vaihtoehtoja Yhdysvaltojen uuteen politiikkaan.
Kiinan ulkopoliittinen asenne on pitkään ollut: "Ei puututa muiden asioihin". Tämä ei sovi yhteen Putinin näkemyksen kanssa. Sodan jatkaminen ja Venäjän rajaehtoihin pääseminen on tällä hetkellä tärkeämpää Moskovalle kuin mitä Pekingin tavoitteisiin sopii.
– Tämä on ehkä ollut totta jo noin vuoden. Riippuen talouspoliittisista vaihtoehdoista, mitä Kiina sopii Euroopan unionin ja ehkä myöhemmin Yhdysvaltojenkin kanssa, ne rajaavat Kiinan suhteita Moskovaan ja mahdollisesti lisäävät painetta sinne, Kullaa pohtii.
Kiinan kauppaministeriö kritisoi EU:n uusia pakotteita, jotka kohdistuvat myös kiinalaisiin toimijoihin.
– Kiinan kanta Ukrainan kriisiin on selkeä, ja olemme aina sitä mieltä, että neuvottelut ovat ainoa tapa ratkaista Ukrainan kriisi. Kiina vastustaa kaikkia laittomia yksipuolisia pakotteita ja rajojen yli ulottuvaa valtaa. Tariffisodissa ei ole voittajia, eikä pakkokeinoilla ja painostuksella ratkaista ongelmia, asiasta lausui Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Lin Jian.
Kiina pyrkii kritiikillä antamaan poliittisen vastuksen lännelle, mutta Kiina ajattelee silti talous edellä.
– Kiina ei kovin nopeasti tee suuria muutoksia ulkopoliittisiin linjoihinsa. Nyt Trumpin hallinnon aikana Kiinan moninaiset Shanghai- ja BRICS-verkostot ovat nousseet tärkeydessään, koska niissä on talousyhteistyövaihtoehtoja. Ne myöskin ovat poliittisia keinoja. Jos lännellä on sanktiot Venäjää vastaan, niin Kiinalla on yhteistyöverkostoja, poliittisesti ja taloudellisesti.
Kullaan mukaan EU:n ja Kiinan välisen torstaisen huippukokouksen ajankohta on erinomainen. Se tapahtuu ennen Vladimir Putinin ja Xi Jinpingin tapaamista syyskuussa.
Myös Trump tahtoo tavata Xi’n. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio on jo useasti sanonut tapaamisen olevan vetämässä, mutta pelkkä Trumpin tahto tapaamiseen ei riitä, sillä muitakin tärkeitä tapaamisia on edellä.
– Pekingiin on nyt jonoa, Kullaa tiivistää.
Torstain kokouksessa Kullaa uskoo, että EU:lla on paljon syitä harkita talousyhteistyötä ja tulevaisuutta Kiina-suhteissa.
– Mutta siihenkin on monia keinoja. Yksi näistä keinoista voi myös olla yrittää saada ratkaisua Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa, joka on jollain tavalla riski myös Kiinalle läheisten Venäjä-suhteiden kautta. Mutta myös yhteistyössä EU:n kanssa Kiina voi saavuttaa etuuksia, jotka tasapainoittavan Kiinan suhdetta Yhdysvaltoihin, Kullaa summaa.
