Pekingin keskiviikkoaamuisessa paraatissa esiteltiin suuri määrä Kiinan uutta sotakalustoa, muun muassa uutta drooni- ja robottiteknologiaa. Voimannäytöllä Kiina haluaa osoittaa olevansa suurvalta, mutta samalla se taiteilee lännen taloussuhteiden, globaalin etelän johtoaseman ja Venäjän tukemisen välillä.
Kuten odotettua, paraati oli valmisteluiltaan ja mittasuhteiltaan valtava. 22 miljoonan asukkaan Pekingiin jaettiin 200 000 suurikokoista Kiinan lippua juhlaliputusta varten.
Itse paraatissa oli mukana kaikkiaan noin 12 000 sotilasta, satoja ajoneuvoja, paljon merikalustoa, ilmavoimien ylilennossa sekä hävittäjiä, pommittajia, kuljetuskoneita, tutkakoneita ja helikoptereita.
Suurin huomio kiinnittyi moderniin aseteknologiaan. Paraatissa nähtiin hypersoonisia ohjuksia ja paljon drooneja eli miehittämättömiä aluksia, sekä merelle että ilmaan. Mukana joukossa oli myös maataisteluissa käytettäviä nelijalkaisia robotteja.
– Paraatin tarkoituksena oli ilmaista sitä katseleville Vladimir Putinille ja Kim Jong-unille, että Kiinan kanssa ei kannata ryhtyä isottelemaan. Samaa viestiä lähetettiin myös Yhdysvaltoihin ja varmasti Japaniin, jonka asevarustelua Kiina vastustaa, sanoo vanhempi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista.
Kyse on myös historiantulkinnoista ja globaalista politiikasta.
– Tarkoituksena on korostaa Kiinan asemaa erityisesti niin sanotussa Globaalin etelän puhetorvena, ja korostaa sitä viestiä, että nykyinen maailmanjärjestys on länsimaiden luoma ja johtama. Lisäksi Kiina halusi korostaa sitä, että toinen maailmansota itse asiassa alkoi Aasiasta ja päättyi Aasiaan. Kiina haluaa painottaa Aasian maiden ja kolmannen maailman maiden tärkeyttä myös historiantulkintojen kannalta, Kallio sanoo
Toisen maailmansotaan johtaneista konflikteista ensimmäinen oli vuosina 1931–32 käyty ensimmäinen Kiinan ja Japanin sota, jossa Japani hyökkäsi Kiinaan ja muodosti miehittämälleen Matshurian alueelle Matshukuon nukkevaltion.
Lue myös: Vahingossa päälle jäänyt mikki tallensi Putinin ja Xin kummallisen keskustelun
Xi vahvistaa asemaansa
Juhlan aiheena Kiinassa on toisen maailmansodan päättymisen 80-vuotispäivä. Japani antautui 2.9.1945 seitsemälle liittoutuneelle maalle, muun muassa Kiinalle, Yhdysvalloille ja Neuvostoliitolle.
Kiinassa juhlalla on pitkä ja melko kapulakielinen nimi, suunnilleen ”Japanin hyökkäyssodan kansan vastarinnan, Kiinan kansansodan ja maailman fasisminvastaisen sodan voiton vuosipäivä”.
Paraatin keskuksena toimivalla Taivaallisen rauhan aukiolla liehuvat Kiinan kansantasavallan, kansan vapautusarmeijan ja kommunistisen puolueen liput. Ne symboloivat sitä kolmiyhteyttä, joka johtaa maailman toiseksi suurinta valtiota. Kaikkien kolmen johto on ainakin toistaiseksi Kiinan presidentin Xi Jingpingin käsissä.
Xi on pyrkinyt viime vuosina vahvistamaan johtajuuttaan pönkittämällä henkilökulttiaan ja myös puhdistamalla armeijan johtopaikoilta kenraaleja, joiden uskollisuutta hän on voinut epäillä.
– Korkeimman sotilasjohdon keskuudessa on toteutettu jonkinlaista puhdistusta jo jonkun aikaa. Xi on pyrkinyt saamaan armeijan johdon sellaiseksi, että se ei hänen omaa asemaansa kyseenalaista. Se kertoo varmasti siitä, että Kiinassa on myös ollut vastakkaisia mielipiteitä, joissa Xin asema on kyseenalaistettu. Sitä on mahdotonta sanoa, mikä tilanne on nyt, koska järjestelmä on niin läpinäkymätön. Kukaan ei pysty varmuudella sanomaan.
”Autamme veljellisesti ja varmasti"
Paraatia seurasivat kutsuvieraat yli 40 maasta, tunnetuimpina Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un, jotka keskustelivat myös kahden kesken paraatin jälkeen. Keskusteluiden varsinaisesta syvällisyydestä ei ole varsinaista tietoa. Kamerat tallensivat tulkkien välityksellä kohteliaisuuksia ja Pohjois-Korean tuenilmaisun Venäjälle.
Lue myös: Pekingissä jättisotilasparaati – katso videolta, mitä kalustoa esiteltiin
– Jos voimme vain millään tavoin auttaa Venäjää, teemme sen varmasti veljellisenä velvollisuutena, Kim ilmoitti Putinille sen jälkeen, kun Putin oli kehunut maansa sotamenestystä Ukrainassa.
Juhlallisuuksia seuraavien kutsuvieraiden joukossa oli kuitenkin edustajia sellaisistakin maista, jotka eivät ole Kiinaa poliittisesti erityisen lähellä.
Häviäjävaltio Japanista paikalla oli maan entinen pääministeri, nykyistä poliittista oppositiota edustaja Yukio Hatoyama. Entiset pääministerit oli lähetetty myös muun muassa Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Sveitsistä paikalla oli entinen liittopresidentti Ueli Maurer ja Belgiasta entinen pääministeri Yves Leterme. Entisiä pääministereitä oli myös useista muista Euroopan maista.
Kiinan uhkailujen ja lähivesien sotaharjoitusten kanssa elämään joutuvan Taiwan, virallisesti Kiinan tasavalta, oli myös lähettänyt juhlallisuuksiin viisihenkisen delegaation.
Venäjään myönteisimmin suhtautuvista EU-maista oli korkea-arvoinen edustus: Slovakista Presidentti Robert Fico ja Unkarista ulkoministeri Péter Szijjártó. Toisen maailmansodan Aasian taisteluiden keskeisestä voittajavaltiosta Yhdysvalloista paikalla ei ollut ketään.
Kallas: Tekeillä uusi maailmanjärjestys
Tärkeimmät Ukrainan tukijamaat olivat kuitenkin poissa juhlallisuuksista. Mediatietojen mukaan myös Suomi oli saanut kutsun tapahtumaan.
Kallion mukaan Ukrainan tukijamaiden poissaolo johtui lähinnä Putinin läsnäolosta tilaisuudessa. Toinen pelko olisi ollut se, että Venäjä olisi joukkoineen osallistunut itse paraatiin. Kallion mukaan Kiina-suhteiden kannalta olisi ollut hyödyllistä olla jonkintasoisella edustuksella paikalla juhlallisuuksissa.
– Tämä (länsimaiden poissaolo) vain vahvistaa Kiinassa ja globaalissa etelässä sitä käsitystä, että eurooppalaiset ovat ylimielisiä, Kallio sanoo.
EU:n ulkopoliittisen edustajan Kaja Kallaksen mukaan Xi Jingpingin, Kim Jong-unin ja Vladimir Putinin muodostaman kolmikon tarkoituksena on rakentaa uusi, lännenvastainen maailmanjärjestys.
Kallio ei ole yhtä suorasukainen. Hän painottaa sitä, että erityisesti Kiinan ja Pohjois-Korean suhteet eivät ole niin läheiset tai lämpimät, kuten kaukaa katsottuna saattaisi näyttää.
– Pohjois-Koreassa tunnetaan paljon suurempaa myötämielisyyttä Venäjää kohtaan kuin taas Kiinaa kohtaan, jota pidetään komentelevana isoveljenä.
Xillä ja Kimillä viileät välit
Kallion mukaan Pohjois-Korean ydinaseohjelma on varsin epäsuosittu Kiinassa.
– Pohjois-Korea on melkoinen päänsärky Kiinalle erityisesti ydinohjelmansa takia. Kiina vastustaa ydinohjelmaa, jonka se katsoo uhkaksi Aasian vakaudelle. Aasian vakaus on kuitenkin se, mitä Kiina haluaa talouskasvunsa varmistamiseksi. Lisäksi tiedetään, että Xi Jingpingin ja Kim Jong-unin välit ovat olleet varsin viileät tai jopa jäiset.
Kallion mukaan tekeillä ei ole mitään suurta liittoumaa länttä vastaan.
– Mistään liittolaisuudesta tai ystävyydestä Kiinan ja Pohjois-Korean tai Kiinan ja Venäjän välillä ei voida puhua, hän sanoo.
Tämä johtuu siitä, että Kiina ja Venäjä kuitenkin myös kilpailevat keskenään vaikutusvallasta ja Kiina tarvitsee länsimaita talouskasvuaan varten sekä vienti- että myös -tuontikumppaniksi. Kiina pyrkii Yhdysvaltojen rinnalle maailman johtavaksi valtioiksi vuoteen 2050 mennessä. Tuossa pyrkimyksessä talous on täkein.
– Kiina tarvitsee tällä hetkellä ennen muuta taloudellista kasvua ja vakautta, Kallio sanoo.