Kiinan presidentti Xi Jinpingin tänään pitämä puoluekokouspuhe sisälsi vain vähän uutta asiaa. Näin arvioi Kiina-tutkija, Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin. Hänen mukaansa puheen retoriikka oli vanhaa ja tuttua aiemmista vastaavista puheista.
– Yleisvaikutelmani oli, että puheessa kuultiin varsin vähän mitään uutta. Puhe oli monessa mielessä melko lailla maltillinen, Mattlin arvioi.
Xi ilmoitti puheessaan muun muassa, että Kiina vastustaa kansainvälisessä diplomatiassa "kylmän sodan mentaliteettia" ja toisten maiden politiikkaan puuttumista. Lisäksi hän sanoi, että Kiina vastustaa "kaksinaismoraalia".
– Tämä on tyypillistä jargonia. Nämä ovat tällaisia koodisanoja, joilla viitataan käytännössä yleensä Yhdysvaltoihin ja Natoon, Mattlin sanoo.
– Suoraan ei puhuttu Yhdysvalloista, Venäjästä, Natosta eikä Ukrainasta. Käytännössä käsitteillä viitataan siihen, että Yhdysvallat Kiinan johdon mielestä ylläpitää edelleen kylmän sodan aikaista blokkipolitiikkaa ja vastakkainasettelua.
Lue myös: Presidentti Xi: Kiina ei tule ikinä sitoutumaan siihen, että se luopuisi voimankäytöstä Taiwanin tilanteessa
Taiwanin pakkoliittäminen kuultu puheissa monta kertaa aikaisemmin
Xi myös vihjaili Taiwanin yhdistämisestä Kiinaan tarvittaessa voimakeinoin. Hän julisti, ettei Kiina tule ikinä sitoutumaan siihen, että se luopuisi voimankäytöstä Taiwanin tilanteessa.
Presidentin mukaan Taiwanin tilanteen ratkaiseminen kuuluu Kiinan kansalle, ja kiinalaisten tulee ratkaista se. Hän sanoi Kiinan pyrkivän alueiden rauhanomaiseen yhdistämiseen, mutta pidättävän itsellään mahdollisuuden tarttua kaikkiin tarvittaviin toimiin. Lisäksi Xi väitti, ettei Kiina ikinä pyri valta-asemaan tai laajentumiseen.
Näissäkään puheissa ei Mattlinin mukaan ollut mitään uutta.
– Tämä on kaikki sellaista, mikä on kuultu puheissa monta kertaa aikaisemmin. Kiina on sanonut, että Taiwan tullaan yhdistämään tavalla tai toisella, Mattlin kertoo.
– Voimankäytöstä ei luovuta, mutta sen sanotaan olevan viimekäden optio.
Yhdysvaltojen ja Kiinan välit ovat viime aikoina kiristyneet Taiwanin tilanteen vuoksi. Yhdysvallat on muun muassa myynyt Taiwanille aseita jo vuosia ja pyrkinyt tuoreeltaan suorempaankin sotilaalliseen apuun.
Lue myös: Heidi Hautala MTV:n Uutisextrassa: Venäjä- ja Kiina-kytkökset käytävä läpi – "Kiinasta voi tulla vielä vaarallisempi"
1:55
"Kiinnostavampaa oli, mitä jätettiin sanomatta"
Puheessaan Xi ei maininnut Kiinan ja Yhdysvaltain jäisiä välejä eikä Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan.
– Melkein kiinnostavampaa kuin se, mitä sanottiin, oli se, mitä jätettiin sanomatta, Mattlin toteaa.
– Hän esimerkiksi puhui hyvin vähän taloudellisista uudistuksista. Kerrottiin kyllä, mitä tavoitellaan, mutta ei sitä, miten tavoitteisiin päästään. Monia talousongelmia ei myöskään mainittu.
Mattlinin mukaan oli kiinnostavaa, mutta ei yllättävää, että Xi ei maininnut Ukrainan sotaa sanallakaan. Tämä kertoo hänen mielestään siitä, että Kiina pyrkii pysymään sodasta edelleen sivussa.
Ainoa asia, joka Mattlinin mukaan Xin puheessa pisti silmään aiempiin verrattuna, oli niin sanotun kansainvälisen ympäristön kuvaus. Kiina on pitkään nähnyt ympäristön itselleen rauhanomaisena ja vakaana, mikä on sallinut valtion keskittyä omaan yhteiskuntaansa ja talouteensa.
– Aika monta puoluekokousta putkeen on menty sillä, että on viitattu "strategisen tilaisuuden aikakauteen". Hyvin pitkään puheissa on ollut ihan vakiototeamus, että ympäristö on Kiinalle suotuisa, Mattlin sanoo.
– Tämä ilmeisesti jäi nyt pois puheesta. Sen sijaan Xi puhui hankalammasta strategisesta ympäristöstä, jota kuvailtiin niin, että on "myrskyisää" ja tiedossa "kovia aaltoja".
Mattlinin mukaan tästä voisi päätellä, että Kiinan valtionjohdon mielestä kansainvälinen ympäristö ei ole enää yhtä suotuisa kuin aikaisemmin.
Lue myös: Pekka Haavisto varoittaa liian tiiviistä yhteistyöstä Kiinan kanssa: "Ettei käy niin, että meidän kruununjalokivemme lähtevätkin Kiinaan"
6:54
Ulkoministeri Pekka Haavisto kommentoi MTV Uutiset Livessä lännen Kiina-riippuvuutta ja arvioi sitä, mihin suuntaan Kiina on jatkamassa.
Presidentistä on tulossa Maon jälkeen vaikutusvaltaisin Kiinan johtaja
Xi esitti näkemyksiään Kiinassa sunnuntaina alkaneessa kommunistisen puolueen 20. puoluekokouksessa, jossa hänet lähes varmasti valitaan kolmannelle kaudelle puolueen johtoon ja myöhemmin keväällä kolmatta kertaa presidentiksi.
Kyse on poikkeuksellisesta tapahtumasta, sillä Kiinassa johtajien valtakaudet oli muutaman vuosikymmenen ajan rajattu kahteen. Vallansiirtymällä haluttiin välttää Mao Zedongin kaltaisten yksinvaltiaiden pääsy valtaan.
Kahden valtakauden rajoitus poistettiin vuonna 2018.
Puoluekokous alkoi täsmällisesti aamuyöllä kello viideltä Suomen aikaa.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, viikon kestävän puoluekokouksen jälkeen Xi jatkaa puolueen pääsihteerinä ja vahvistaa näin asemansa Kiinan vaikutusvaltaisimpana johtajana Maon jälkeen.
Tällä haavaa Xi pitää hallussaan kolmea tärkeää virkaa: puolueen pääsihteerin, presidentin ja keskussotilaskomission puheenjohtajan tointa.
Lue myös: Valtion lisääntyvä kontrolli jatkuu Kiinan talouspolitiikassa ja henkilökultti vahvistuu, arvioi ekonomisti – "Siinä piilee isoja vaaranpaikkoja"
Kiinankin talous kohtaamassa ongelmia
Kiinan talous on kukoistanut viime vuosikymmeninä, mutta nyt se on kohdannut vakavia häiriöitä koronasulun, hintojen nousun ja suuren kiinteistökriisin takia. Luottamusta ovat heikentäneet myös Ukrainan sodan synnyttämät pelot maailmanlaajuisesta lamasta.
Talouskasvu Xin valtakaudella on alempi kuin aiempien presidenttien Jiang Zeminin ja Hu Jintaon aikana.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan kommunistisen hallinnon oikeutus nojaa vahvasti sen kykyyn tarjota korkeampia ansioita ja hyviä työpaikkoja kiinalaisille työntekijöille.
Xi hehkutti puheessaan suurena voittona hallintonsa korruptionvastaisia toimia, jotka ovat vieneet tuhansia vankilaan. Presidentti sanoi toimien poistaneen "vakavia piileviä vaaroja" kommunistisen puolueen, armeijan ja valtion sisältä.
Kiinan korruptionvastaisia toimia on kritisoitu keinoksi murskata toisinajattelua ja Xin hallinnon vastustusta.
Lue myös: Kiinassa harvinainen protesti hallintoa vastaan – viranomaiset puuttuivat nopeasti, mutta videot lähtivät leviämään nopeammin
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Puoluekokouksen osanottajat tiukassa koronasyynissä
Xi ylisti puheessaan suurena saavutuksena myös hallintonsa tiukkaa koronapolitiikkaa, joka on rajoittanut merkittävästi ihmisten elämää ja runnellut taloutta.
Johtajan mukaan Kiinan valitsema linja on "suojellut ihmisten turvallisuutta ja terveyttä parhaalla mahdollisella tavalla".
Tiukka koronalinja vaikuttaa myös puoluekokouksen liki 2 300:aan tarkkaan valittuun osallistujaan. Osanottajilta vaaditaan päivittäin koronatesti tilaisuuksiin pääsemiseksi. Lisäksi osa tapahtumista pidetään videoyhteyden välityksellä.
Pekingin länsiosassa sijaitsevaan hotelliin on perustettu lehdistökeskus, joka on täpötäynnä näyttelyitä, joissa ylistetään Xitä.
Lue myös: Huipputärkeä kokous alkaa Kiinassa sunnuntaina – mitä uutisia talousmaailma odottaa?
3:09