Laukaassa vai Laukaalla? Kysyimme asiantuntijalta, mistä voi tietää, miten paikkakuntien nimet taivutetaan.
Miksi Laukaa taivutetaan muotoon Laukaassa eikä Laukaalla? Sanotaanko, että ollaan Mäntyharjussa vai Mäntyharjulla? Voivatko paikalliset itse päättää, miten heidän paikkakuntansa nimi taivutetaan?
Nimistön erityisasiantuntija Petra Saarnisto Kotimaisten kielten keskuksesta kertoo, että kielenhuollon suosituksena on jo pitkään ollut pääsääntö, että kuntien, kaupunkien ja muiden paikkojen nimet taivutetaan niin kuin paikkakunnalla on vakiintuneesti ollut tapana.
Samanlaiset tai samantyyppisetkin nimet voivat taipua eri tavoin, jos ne ovat vanhastaan sellaisiksi vakiintuneet.
Esimerkiksi Torniossa ja sitten Yli-Torniolla.
Alastarolla mutta Ylistarossa.
Laviassa mutta Luvialla.
– Alueellisuuskaan ei aina ole aina syy siinä.
Vakiintuneita tapoja voi olla useampi kuin yksi.
Esimerkkejä: Kangasniemi, Mäntyharju ja Mynämäki
”Mäntyharjussa” on vanhempi näistä, mutta sen rinnalla on myöhemmin alettu käyttää myös aika yleisesti Mäntyharjulla
Teineille tehtiin oma aapinen. Juttu jatkuu videon alla.
10:19Millaista medialukutaitoa nuoret tarvitsevat? Vieraana Uutismedian liiton johtaja Jukka Holmberg.
Kriteerinä, että yleisesti käytössä
Taivutustavan pitää olla yleisesti käytössä. Vakiintuneisuutta tarkkaillaan.
– Yksi ihminen, esimerkiksi kaupunginjohtaja ei voi päättää, että tämä on nyt näin.
Saarnisto huomauttaa, että Kotus ei kuitenkaan pakota ketään taivuttamaan jotain paikkakunnan nimeä tietyllä tapaa. Se antaa vain suosituksia, jotka perustuvat siihen, miten nimeä on paikkakunnalta kerätyn tiedon perusteella taivutettu.
Jotain säännönmukaisuuksia löytyy
Taivutussääntöjä on vain joidenkin nimityyppien kohdalla. Nimet, jotka päättyvät -la tai -lä -päätteisiin, taipuvat aina sisäpaikallissijoissa.
Toinen vastaava on Vantaa. Se on alun perin joen nimi, joten siksi ollaan Vantaalla eikä Vantaassa.
– Vähän kuin joen varrella eikä joessa.
Joidenkin nimien kohdalla saattaa paikallisesti olla käytössä muoto, jota yleiskielessä ei käytetä.
Kaustisella/Kaustisilla?
Entä miten taivutetaan vaikkapa Parainen, Kauniainen, Huittinen tai Kaustinen?
Kielitoimiston ohjeiden mukaan valtaosa -inen-loppuisista asutusnimistä, kuten Parainen, Joroinen, Huittinen, Kauniainen ja Sörnäinen, taipuu paikallissijoissa yleensä monikollisina.
Huittisissa, Joroisissa, Paraisilla, Kauniaisissa
Näissä nimissä genetiivimuoto, eli -n-pääte, esiintyy tavallisesti monikossa.
Huittisten, Joroisten
Tästä poikkeuksen tekee Kaustinen, joka taipuu yksiköllisenä myös paikallissijoissa ja genetiivissä.
Kaustisella/Kaustisesta/Kaustiseen
Partitiivimuodossa (mitä?) -inen-loppuinen nimi voi olla yksikössä tai monikossa, Kielitoimiston ohjepankissa kerrotaan. Yleisimmin käytössä näyttäisi olevan yksikön partitiivi.
Jokioista/Huittista
Taivutuksen voi tarkistaa
Kotuksella on Asutusnimihakemisto-verkkojulkaisu, johon on kerätty taivutussuositukset ja jota tarvittaessa päivitetään. Jos huomataan, että ulkopaikallissija on tullut sisäpaikallissijan rinnalle yleiseen käyttöön, voidaan se lisätä Asutusnimihakemistoon.
– Löytyy myös kylien ja kaupunginosien nimiä – niissä tulee ehkä enemmän muutoksia kuin kuntien ja kaupunkien nimissä.
Lisäksi Kotuksella on Nimiarkisto, johon on kerätty paikannimiä 1900-luvun aikana kaikkialta Suomesta kulkemalla talosta taloon jututtamassa asukkaita.
Joidenkin nimien kohdalla saattaa paikallisesti olla käytössä muoto, jota yleiskielessä ei käytetä.
Esimerkiksi tästä Saarnisto nostaa Ylikiimingissä sijaitsevan ja nykyisin Ouluun kuuluvan paikan nimeltä Nuoritta.
Yleiskielen muoto on Nuoritalla. Paikallisen murteen mukaisesti käytetään myös muotoa Nuorittalla.
Julkiseen valtakunnalliseen kielenkäyttöön, kuten median käyttöön ja virallisiin asiakirjoihin, suositellaan yleiskielistä muotoa. Paikallisilla toimijoilla on enemmän vapauksia.
Outi Jaatinen työskentelee toimittajana niin lifestyle-aiheiden kuin ajankohtaisuutisten parissa. Juttuvinkkejä voi laittaa sähköpostiin outi.jaatinen@mtv.fi.
