Ehdotus englannista Suomen virallisena kielenä jakaa mielipiteitä: "Jos haluaa tänne pesänsä rakentaa..."

Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu ei kannata ajatusta.

– Meillä on kaksi kansalliskieltä kielilain mukaan. Jos englanti otettaisiin näiden rinnalle, se heikentäisi kansalliskieliemme asemaa, sanoo Aittakumpu. 

Aittakummun mielestä englanti on tärkeä käyttökieli esimerkiksi kansainvälisessä toiminnassa. Samalla hän muistuttaa, että suomi on pieni ja ainutlaatuinen kieli, jota tulisi vaalia. 

– Suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria ajatellen englanti on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Aittakumpu huomauttaa, että suomen kielen asema ei Suomessa ole ollut itsestään selvyys, vaan sen saamiseksi hallinnon, kulttuurin ja tieteen kieleksi on aikanaan tehty paljon työtä. 

Hän esittääkin kielilain tiukentamista suomen kielen tulevaisuuden turvaamiseksi. Mallia voisi ottaa Ranskasta tai Virosta.

– Kielilakia pitäisi tiukentaa niin, että myös yksityisiä palveluntarjoajia velvoitettaisiin tarjoamaan palvelua aina myös suomen kielellä.

Aittakumpu ehdottaa, että yliopistojen rahoitus pitäisi sitoa mahdollisuuteen tehdä tutkinto suomen kielellä. Hän kantaa huolta myös lasten ja nuorten lukutaidosta ja toivoo, että suomen kielen osuutta peruskouluopetuksessa vahvistetaan.

– Jos me suomalaiset emme pidä suomen kielestä huolta, niin ei siitä pidä kukaan mukaan, Aittakumpu sanoo.

Lue myös: Eläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja MTV:lle: Englannista tulisi tehdä virallinen kieli Suomeen

Ehdotuksen taustalla tarve lisätä maahanmuuttoa

Ilmarisen Jouko Pölönen perusteli ehdotustaan sillä, että se voisi lisätä Suomen houkuttelevuutta maahanmuuttajille.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mielestä ehdotus on mielenkiintoinen ja tutkimisen arvoinen.

– Tietysti herää kysymys, että mitä se maksaisi, ja millaisia lisävaatimuksia se tarkoittaisi meidän julkisen hallintomme kannalta, Pentikäinen pohtii.

Hän on Pölösen kanssa samaa mieltä ehdotuksen taustalla olevasta ajatuksesta: maahanmuuttoa tarvitaan kipeästi.

– Meidän syntyvyytemme on niin heikkoa, että tämä on elämän ja kuoleman kysymys erityisesti niille alueilla, joilta väki muuttaa tällä hetkellä voimakkaasti isoihin kaupunkeihin, Pentikäinen sanoo.

Samalla hän pitää suomen tai ruotsin kielen oppimista tärkeänä kotoutumisen kannalta.

– Jos täällä haluaa koko elämänsä viettää, ja tänne pesänsä rakentaa pitkällä aikavälillä, niin kyllä suomen tai ruotsin kielen taito on erittäin tarpeen. 

– Mutta se ei ole kyllä tästä maailmasta, että kielilakia alettaisiin tiukentamaan, Pentikäinen sanoo.

Lue myös: Suomeen muutti ennätysmäärä ihmisiä viime vuonna – syntyvyys laahaa edelleen