Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, mutta samaan aikaan ulkomaalaispelaajien määrä jääkiekon KHL-sarjassa kasvaa. Professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta arvioi, että Venäjän hallinto voi käyttää pelaajien ratkaisuita hyödykseen.
Viimeinen suomalainen lähti KHL:stä viime kauden päätteeksi, kun Teemu Pulkkisen ura Kunlun Red Starissa tuli päätökseen. Pulkkinen oli ainoa suomalaispelaaja, joka jatkoi KHL:ssä kaudelle 2022–2023 sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut laajamittaisen sodan Ukrainassa.
Venäjän hyökkäys helmikuussa 2022 käynnisti ulkomaalaispelaajien joukkopaon KHL:stä. Joukkueista Jokerit ja Riian Dynamo vetäytyivät sarjasta, ja etenkin eurooppalaispelaajat siirtyivät sankoin joukoin muihin maisemiin.
Vuonna 2008 perustettu Venäjä-vetoinen KHL pyrki 2010-luvulla laajenemaan Euroopassa. Sarjaan liittyivät ennen Jokereita ja Dynamo joukkueet Slovakiasta, Tshekistä, Ukrainasta ja Kroatiasta, mutta niiden taru jäi lyhyeksi. Lopulta sota Ukrainassa pysäytti venäläistoiveet sarjan kasvusta laajemmalle Euroopassa.
Professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta näkee vuoden 2022 joukkopaon KHL:stä olleen takaisku Venäjän hallinnolle ja Vladimir Putinille.
– Kyllä se varmasti isku oli, että se projekti kaatui, vaikka se (sarja) ei suurempia edistysaskelia ottanutkaan siinä. Ylipäätään voi sanoa, että nämä urheilusanktiot, venäläisten sulkeminen pois, kyllä se selkeästi Putinia ärsyttää ja menee ihon alle enemmän varmaan kuin jotkut taloudellisest sanktiot, Forsberg sanoo.
– Siinä romahti ajatus siitä KHL:stä, joka kärsi ensimmäisen iskunsa vuoden 2014 jälkeen, vaikka Jokerit sitten liittyikin mukaan. Ajatukset sellaisesta isommasta liigasta ja vielä eurooppalaisemmasta liigasta, jossa olisi enemmän Euroopan maita mukana, kyllä ne elivät 2020-luvulle asti, ihan laajamittaisen hyökkäyksen kynnykselle.
"Sisäinen funktio"
Kaudesta 2022–2023 lähtien sarjassa on pelannut venäläisjoukkueiden lisäksi enää joukkueet Valko-Venäjältä, Kazakstanista ja Kiinasta. Samalla eurooppalaispelaajien määrä on romahtanut.
Eliteprospects-sivuston mukaan ruotsalaisia pelasi kaudella 2021–2022 KHL:ssä 39. Seuraavalla kaudella määrä oli pudonnut kuuteen ja sitä seuraavalla neljään, mikä on ruotsalaispelaajien määrä myös alkaneella kaudella. Tshekkipelaajien määrä oli kaudella 2021–2022 KHL:ssä 20. Seuraavalla kaudella määrä putosi viiteen ja sitä seuraavalla kaudella neljään. Tällä kaudella sarjassa on kolme tshekkipelaajaa. Slovakialaispelaajat sen sijaan näyttävät viihtyvän KHL:ssä, sillä heitä sarjassa pelaa yhdeksän, kuten pelasi myös kaudella 2021–2022.
Kun eurooppalaisia ei ole ollut saatavilla entiseen tapaan, on KHL:ssä käännetty katseet Pohjois-Amerikkaan. Alkaneella kaudella sarjassa pelaa Eliteprospectsin mukaan 64 kanadalaista ja 29 yhdysvaltalaista pelaajaa. Yhdysvaltalaispelaajien määrä sarjassa on kaksinkertaistunut verrattuna aikaan ennen sotaa, kanadalaisten määrä KHL:ssä on kasvanut kaudesta 2021–2022 yhdeksällä.
Suurin joukko kanadalaisia kiekkoilee kiinalaisessa Kunlun Red Starissa, joka pitää majaansa venäläisessä Mytishtshin kaupungissa. Kunlunissa osalle kanadalaisia on hankittu myös Kiinan kansalaisuus.
LUE MYÖS: KHL-seuralta omituinen ulostulo SM-liigasta: "Lisää mainintoja pian"
KHL:ään siirtyessään pelaajat tulevat pelanneeksi Venäjän pussiin.
Forsberg näkee Venäjän voivan käyttää KHL:n ulkomaalaispelaajia omien tavoitteidensa ajamisessa. Ulkomaalaispelaajien määrän kasvua voidaan oman kansan edessä pitää merkkinä siitä, ettei venäläisiä hyljeksitä. Ulkomaiden suuntaan Forsberg näkee pelaajien KHL-siirtojen vaikutuksen yhdentekevänä.
– Nyt, kun tilanne on mikä se on, ei voida tavoitella sellaista pehmeän vallan hyötyä ja näkyvyyttä ulospäin, vaan se on enemmän sisäinen funktio, joka on tärkeämpi, Forsberg sanoo.
– Suurempi hyöty tulee sen oman yleisön eli kansalaisten näkökulmasta. (Näytetään, että) venäläiset on hyväksytty, ja että heitä ei hyljitä. Se näkyy siinä, että on halukkuutta tulla, että liiga on kansainvälinen ja toiseksi paras liiga maailmassa, joka kiinnostaa myös muita.
Samalla Forsberg näkee Putinin saavan pientä mielihyvää tilanteesta.
– Varmasti juuri sillä tavalla, että se on pieni ilo, vaikka isommat tavoitteet – kyllä sen itsekin tietää – eivät ole nyt realistisia.
Suomen mestari lähti Venäjälle
SM-liiga toimii yhä ulkomaalaispelaajien ponnahduslautana KHL:ään. MTV Urheilun haastattelemat suomalaiset pelaaja-agentit sen sijaan kertovat, ettei suomalaispelaajia enää käytännössä edes houkutella KHL:ään.
Venäjällä pelaaviin tai sinne siirtyviin pelaajiin suhtaudutaan negatiivisesti monissa seura- ja maajoukkueissa. Esimerkiksi SM-liiga-seurat ovat pidättäytyneet palkkaamasta pelaajia KHL:stä.
– Kysymys ei ole pelkästään sanktioista, mitä mahdollisesti tulee kotimailta tai muiden liigojen seuroilta, vaan kysymys on myös olosuhteista. Sotaa käyvä maa, jossa esimerkiksi länsimäisilla on riski, että voi joutua vangituksi, jos halutaan vaihtaa niin kuin tämä (Brittney) Grinerin tapaus.
Yhdysvaltalainen koripalloilija pidätettiin lentoasemalla hänen ollessa palaamassa venäläisseuraansa. Venäläisviranomaiset kertoivat, että Grinerin matkatavaroista löytyi kannabisöljyä. Lopulta vajaan vuoden venäläisessä vankilassa virunut Griner vaihdettiin Yhdysvalloissa vankilassa olleeseen asekauppiaaseen Viktor Butiniin.
– Yleiset olosuhteet ja riski siitä, onko siellä turvassa. Siinä mielessä voi miettiä jopa, että minkälaisia laskelmia sinne menneet ovat tehneet näiden asioiden suhteen.
– KHL on vielä aika rankka sarja. Etäisyydet ovat pitkiä ja olosuhteet eivät aina parhaita mahdollisia verrattuna johonkin Sveitsin sarjaan, jossa pääsee illaksi kotiin.
Monet pohjoisamerikkalaiset ummistavat kuitenkin riskeltä silmänsä.
LUE MYÖS: Lehti: Entisen SM-liigatähden ura jatkuu Venäjällä
LUE MYÖS: SM-liigasta ja MM-kisoista tuttu pelaaja: Venäjä kutsuu – vihainen vastareaktio
Tapparan paidassa kevään neljännen finaaliottelun jatkoerässä ratkaissut kanadalaishyökkääjä Nicholas Baptiste solmi kesällä sopimuksen Vitjas Podolskin kanssa. Samanlaisen päätöksen teki toinen kanadalainen, kesken kauden Ilvekseen siirtynyt ja runkosarjassa hurmannut puolustaja Adam Clendening, jonka uusi osoite löytyi Kunlun Red Starsista.
KHL:ssä uraansa jatkavat myös kanadalaiset, viime kaudella Ässissä pelannut Ryan Lefebvre, Lukossa pelannut Joshua Brook ja JYPissä kiekkoillut yhdysvaltalainen CJ Smith.
LUE MYÖS: Kaksi raiskausskandaalissa epäiltyä kanadalaispelaajaa KHL:ään
LUE MYÖS: Skandaalinkäryiset potkut NHL-seurastaan saanut hyökkääjä siirtyy Venäjälle
Heidän lisäkseen KHL:ssä pelaa koko joukko aiemmin SM-liigassa nähtyjä pelaajia.
– Ei ole mitään ryhmäpäätöstä, vaan jokainen tekee sen omalta osaltaan, mitä agenttien kautta niitä (tarjouksia) tuleekaan. Siinä joukossa on eri tavalla ajattelevia ihmisiä, jotka eivät välitä ikään kuin kustannuksista sen kummmemmin, mitä tulee sosiaalisista sanktioista.
KHL:stä uuden kodin on löytänyt myös esimerkiksi erilaisten kohujen vuoksi NHL:stä lähtöpassit saaneita pelaajia.
Punakoneen muisto
Forsbergin mukaan urheilulla ja jääkiekolla on ollut jo pitkään tärkeä rooli on Putinin Venäjän informaatiokampanjoissa.
– Siinä on ehkä hyvä huomata, kuinka laajalla rintamalla Venäjä on tehnyt tällaista pehmeää vaikuttamista tai hakenut kansainvälistä presenssiä taiteen ja tieteen ja sitten kulttuurin ja urheilun saralla. Niissä on kaikissa samankaltainen kehityskulku, Forsberg sanoo.
– Hyvin selkeästi Putinin toisen kauden aikana ja 2010-luvun molemmin puolin alettiin levittää ja tehdä erilaisia toimintoja ja myöskin informaatiokanavien pystyttämistä. Siinä systematiikassa olisi todella outoa, jos urheilu olisi jäänyt pois. Päin vastoin. Sillä on ollut iso merkitys.
Jääkiekon kautta vedotaan eritoten Putinin aikalaisiin, jotka yhä muistavat Neuvostoliiton mahtiajat lajissa.
– Onhan jääkiekko seurattua Venäjällä, mutta se on usein ollut Putinin sukupolven urheilulaji ja eliitin urheilulaji. Siinä on ollut se Punakoneen muisto. Se on ollut niin olennainen osa neuvostoidentiteettiä kuitenkin.