Venäjän sotatoimilla on valtava vaikutus jääkiekkoliiga KHL:n tulevaisuuteen. On hyvin todennäköistä, että sarja palaa vanhoihin Venäjän superliigojen aikoihin. Se taas johtaa siihen, että esimerkiksi kotimaiseen SM-liigaan valuu poikkeuksellisen nimekkäitä pelaajia.
Ensimmäinen konkreettinen esimerkki nähtiin jo SM-liigan siirtorajan lopulla. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, loppui Helsingin Jokereiden kausi KHL:ssä. Hiljalleen myös muissa KHL-seuroissa pelanneet suomalaispelaajat alkoivat palata kotimaahan.
Eikä muuttoliike näkynyt pelkästään suomalaisissa. Useat kanadalais-, yhdysvaltalais-, tshekkiläis-, tanskalais- ja ruotsalaispelaajat päätyivät samalle kannalle. Osa lähti Venäjältä kesken pudotuspelisarjan.
Samaan aikaan jääkiekon SM-liigan siirtoikkuna oli yhä auki. Eri seurat lähtivät tavoittelemaan Jokereista ja muista KHL-seuroista vapautuneita pelaajia.
Tampereen Tapparan urheilujohtaja Jukka Rautakorpi puhui julkisuudessa herrasmiessopimuksesta, jossa yksi liigaseura sai ottaa maksimissaan kaksi pelaajaa Jokereista.
– Täytyy sanoa, että jos jollain seuralla olisi ollut sauma ottaa kolme pelaajaa, niin hattua olisi saanut nostaa. Ihan sillä, että hienosti on taloutta hoidettu. Kyllä se oli ihan selkeästi tiedossa, että vain kaksi saattoi ottaa. Meille se oli ihan maksimi, HIFK:n urheilujohtaja Tobias Salmelainen kommentoi julkisuudessa esillä olleita markkinaväitteitä MTV Urheilulle.
Helsingin IFK turvautui seuran entisiin pelaajiin, Jokereita edustaneisiin Teemu Turuseen ja Iiro Pakariseen. Heistä Pakarinen saapui Nordenskiöldinkadulle tuoreena olympiavoittajana.
Mutta edes IFK:lle ei ollut selvää, että seura pystyy tekemään valtavia ponnisteluja siirtorajalla. Taustalla kun painoi muun muassa jo kahden vuoden ajan jatkunut koronapandemia.
– Puhutaan kuitenkin isoista satsauksista. Nuo ovat hieno osoitus siitä tuesta, mitä olemme saaneet kaikkien rajoitusten sun muiden keskellä. Halusimme osoittaa, että olemme täysillä mukana ja että haluamme olla vahvoja liigassa, Salmelainen sanoo seuran liikkeistä.
Paljon tapahtui, mutta silti kaivattiin lisää
IFK ei ollut suinkaan ainut liigaseura, jolta nähtiin isoja liikkeitä siirtorajan lopulla. Oulun Kärpät hankki peräti neljä uutta pelaajaa (Julius Junttila, David Sklenicka, Rudolf Cerveny ja Libor Kasik). Sen lisäksi se nappasi Jokereista vapautuneen Lauri Marjamäen uusvanhaksi päävalmentajakseen.
Ilves vahvistui MM-kultakapteenilla Marko Anttilalla ja Henrik Haapalalla. Tappara nappasi Jokereista Veli-Matti Savinaisen ja Otto Leskisen.
Valtavista liikkeistä huolimatta erityisesti HIFK:n kohdalle jäi kysymysmerkkejä. Monet odottivat, että punapedot olisivat hankkineet uuden maalivahdin itselleen.
Niilo Halonen kun on ollut jo tovin ajan sivussa, eikä Michael Garteig ole täysin vakuuttanut tolppien välissä.
– Mietimme jokaista osa-aluetta, että onko jossain jotain, missä pystyisimme parantamaan. Jos jotain selkeästi pystytään tekemään, niin silloin myös tehdään. Emme kokeneet niin. Totta kai Jokereiden kuvio muutti tilannetta niin, että meille tuli enemmän liikennettä sisään päin mitä ehkä alun perin oli tarkoitus tulla. Emme ole ennenkään toimineet niin kuten iso yleisö sanoo tai miten joku ajattelee. Tärkeintä oli se, että olimme sisäisesti kaikki samalla aaltopituudella sen suhteen, että mitä teemme. Ja olemme todella tyytyväisiä siihen, millainen meidän joukkueemme on siirtorajan jälkeen, IFK:n urheilupomo Salmelainen sanoo.
SM-liigan uusi konkretia
Siirtorajan härdelli oli vasta ensimmäinen aalto. Niin SM-liiga kuin monet muutkin isot eurooppalaiset sarjat ovat nyt murroksen partaalla.
On hyvin todennäköistä, ettei Venäjän KHL:ssä pelaa ensi kaudella yhtään ulkomaalaispelaajaa. Tai jos joku pelaa, ulkomaalaispelaajat jäävät huomattavaan vähemmistöön.
Venäjän sotatoimet luovat paineen ja uhan, jonka keskelle on vaikea mennä.
Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että aiemmin KHL:ssä pelanneet eurooppalaiset huippupelaajat tai aivan NHL:n kynnyksellä olevat pohjoisamerikkalaiset pelaajat suuntaavat herkemmin muihin eurooppalaisiin sarjoihin.
– Kyllähän tilanne tulee muuttumaan ja sillä on vaikutuksia eri sarjoihin, Salmelainen myöntää.
IFK-pomo Salmelainen lyö pöytään konkreettisen esimerkkilukeman.
– Jos karrikoidusti laskee, niin 150 ulkomaalaispelaajapaikkaa katoaa Euroopasta. Vaikka Sveitsissä saa ottaa nyt yhden enemmän kuin aiemmin, niin siltikin puhutaan alle 20 paikasta.
– Ihan varmasti monet suomalaispelaajat tavoittelevat saumoja Ruotsista tai Sveitsistä, mutta fakta on se, että paikat eivät vain riitä. Silloin SM-liigaan on tarjolla aiempaan nähden nimekkäämpiä pelaajia, Salmelainen avaa konkretiaa.
SM-liigan iso vahvuus on sarjan kilpailullinen taso. Suomi antaa kuitenkin tasoitusta erityisesti verotuksessa.
– Meidän on todella vaikea pitää pelaajia täällä. Ruotsissa artistiverotus on rakennettu erittäin fiksusti, ja sen myötä he ovat erittäin kilpailukykyisiä muihin sarjoihin nähden. He saavat tuota kautta hyviä veronmaksajia sinne. Siinä me taas olemme epäonnistuneet Suomessa, Salmelainen myöntää.
Kevään ensimmäisen aallon jälkeen katseet kääntyvät nyt ensi kauteen. Salmelaisen mukaan IFK:ssa uutta joukkuetta on rakennettu hyvin maltillisesti.
KHL-markkinaikkunan katoaminen aiheuttaa kuitenkin levottomuutta markkinoilla. Taustalla painaa huoli tulevasta.
– Pelaajat eivät halua ottaa riskejä ja odottaa sopimusta, vaan he haluavat ottaa paikan hyvissä ajoin, saaden varmistuksen sille, että heillä on pelipaikka myös ensi kaudelle, Salmelainen sanoo tämän hetken tilanteesta.