Kentuckyssa aborttioikeudesta kamppaillaan oikeussalissa ja vaaliuurnilla – aborttiklinikkaa johtava Anne Ahola: "Kukaan ei anna oikeuksia naisille täällä"

Kentuckyn viimeinen aborttiklinikka 8:30
Kirjeenvaihtajamme seurasi aborttiklinikan tapahtumia Kentuckyssa, jossa jotkut pelkäävät jo sanoa sanaa "abortti" puhelimessa.

Osavaltion tuomari jäädytti aiemmin voimaan tulleen aborttikiellon, ainakin toistaiseksi. Kirjeenvaihtajamme seurasi klinikan tapahtumia Kentuckyssa, jossa jotkut pelkäävät jo sanoa sanaa "abortti" puhelimessa.

Puhelin pirisee pöydällä vaativasti. Anne Ahola nostaa luurin ja kysyy, kuinka voi auttaa.

– Se riippuu siitä, kuinka pitkällä raskautesi on, Ahola vastaa soittajalle.

Vain joitain tunteja aiemmin julkisuuteen on kerrottu, että Kentuckyssa osavaltion tuomari on kumonnut liipaisinlait, jotka tulivat välittömästi voimaan Korkeimman oikeuden kumottua maanlaajuisen aborttioikeuden. Osavaltion aborttiklinikoita edustava järjestö jätti kanteen vain muutama päivä Yhdysvaltoja kuohuttaneen ilmoituksen jälkeen.

Liipaisinlaki kielsi kaikki abortit, myös insestin tai raiskauksen seurauksena alkunsa saaneet. Ainoat poikkeukset se salli tilanteissa, joissa naista uhkasi kuolemanvaara tai vakava, pysyvä vamma elintoimintoja ylläpitävälle elimelle. Kieltoa rikkovia lääkäreitä olisi voinut odottaa jopa viiden vuoden vankeustuomio.

Sen vuoksi Kentuckyn Louisvillessä sijaitseva EMW Women’s Surgical Center on ollut suljettuna potilailta viikon ajan. Toimisto- ja potilasvastaavana työskentelevä Ashley kertoo, että viikko on kulunut paikkoja putipuhtaiksi siivoten.

Klinikan työntekijä esiintyy vain etunimellään, koska abortti on Kentuckyssa arkaluontoinen aihe.

Kotiin piti käännyttää 15 potilasta

Arkaluontoisuudesta kertoo myös se, että Anne Ahola on antanut aiemmin hyvin harvoja haastatteluita. Amerikkalaismedioita hän välttelee, mutta suomalaiselle toimittajalle hän tekee poikkeuksen.

EMW on toinen osavaltion kahdesta aborttiklinikasta, ja Suomessa syntynyt Ahola sen johtaja. Hän on työskennellyt klinikalla yli 20 vuotta, ja vuodesta 2006 johtanut sen toimintaa. Johtajan pestistä huolimatta hän ei ole koskaan jättänyt neuvojan tehtäviä, vaan tekee myös sitä muun ohessa.

Jo vuonna 1975 Yhdysvaltoihin muuttanut Ahola päätyi klinikalle töihin osittain sattuman kautta. Sanomalehdessä ollut ilmoitus avoimesta terveydenhuollon neuvojan paikasta kiinnitti avioliitto- ja perheterapiasta maisterintutkinnon suorittaneen naisen huomion. Vasta työhaastattelussa selvisi, että kyseessä oli aborttiklinikka.

Kun viikkoa sitten tieto aborttien muuttumisesta laittomiksi tuli, hän oli keskustelemassa potilaan kanssa toimistossaan. Ahola joutui kertomaan naiselle, ettei aborttia voitaisiin sittenkään tehdä sinä päivänä.

– Hän oli epäuskoinen ja alkoi itkeä. Sinä päivänä meillä oli 15 potilasta, jotka piti käännyttää kotiin. Lisäksi soitimme lähes 200 potilaalle, joilla oli ajanvaraus lähipäiville, Ahola kertoo.

Nyt viikkoa myöhemmin klinikan tunnelma on sähköistynyt. Puhelimet soivat, aikoja varataan. Torstain aikana ajat varataan täyteen tiistaille saakka. Seuraavalle päivälle potilaita on luvassa 25, kun tavallisesti päivässä vastaanotetaan noin 15–20 potilasta.

– Kaikki on kaoottista, mutta tuntuu hyvältä kyetä tarjoamaan palveluita, joita niin moni ihminen tarvitsee, Ashley summaa.

Vuosittain Kentuckyssa tehdään 3 000–4 000 aborttia, joista enemmistö EMW-klinikalla.

Osavaltiot aborttioikeuksien taistelutantereina

Kentucky on vain yksi osavaltioista, joissa köydenvetoa aborttioikeudesta käydään oikeuskanne kerrallaan. Viikossa lähes kymmenessä osavaltiossa aborteista on tullut täysin laittomia. Kentuckyn lisäksi myös Utahissa ja Louisianassa kielto on toistaiseksi kumottuna. Lukuisissa osavaltioissa liipaisinlakien täyskiellot tulevat voimaan vasta heinäkuun aikana, minkä lisäksi monet osavaltiot ovat kaventaneet aborttioikeuksia muilla keinoin kuin täyskiellolla.

Kentuckyssä tuomarin päätös on vasta välierävoitto aborttioikeuksien puolustajille.

– Olemme pisteessä, jossa voiton jälkeen täytyy jo katsoa seuraavia askeleita. En ehtinyt yllättyä tai tyrmistyä, koska jatkuvasti täytyy etsiä palapelin seuraavaa palaa tässä nyt käytävässä poliittisessa pelissä, tilannetta kuvailee Kentucky Health Justice Networkin johtaja Erin Smith.

Verkosto avustaa aborttia tarvitsevia henkilöitä klinikkamaksujen ja kuljetusten kanssa. Kieltoviikon aikana ihmisiä autettiin matkustamaan muihin osavaltioihin. Kiellot ympäri maata ovat lisänneet disinformaatiota ja pelon ilmapiiriä.

– Olen kuullut, että ihmiset pelkäävät sanoa sanaa "abortti" puhelimessa, kammoten että joku tulee heidän talolleen ja vie vankilaan. On myös epätietoisuutta siitä, miten voisi auttaa ystäviä vaikkapa Texasissa riskeeraamatta kenenkään turvallisuutta, Smith kertoo.

Kentuckyn aborttikiellon kumoaminen oli vasta väliaikainen, ja seuraavan kerran tuomari käsittelee sitä 6. heinäkuuta. Osavaltion republikaaneja edustava oikeusministeri Daniel Cameron on jo jättänyt valituksen päätöksestä.

Samaan aikaan kun osavaltion oikeudessa väännetään kättä, järjestöt valmistautuvat marraskuussa koittavaan suurempaan taistoon.

Välivaalien yhteydessä kentuckylaiset äänestävät myös aborttioikeuksista osavaltion perustuslaissa.

– Perustuslain 2. muutos tarkoittaisi sitä, että ikinä, missään olosuhteissa aborttiin ei olisi oikeutta Kentuckyn osavaltioissa. Se tulisi pysyvästi muuttamaan Kentuckyn perustuslakia, selittää aborttioikeuksia ajavan American Civil Liberties Union of Kentucky järjestön viestintäpäällikkö Angela Cooper.

Cooperin mukaan mielipidekyselyissä kuusi kymmenestä kannattaa oikeutta aborttiin Kentuckyssä. Suurin haaste on saada ihmiset liikkeelle äänestämään.

Vapaaehtoiset saattajat saapuvien tukena

Kun perjantaina abortteja jälleen jatkettiin, Ahola odotti klinikan edustalle suurta joukkoa abortteja vastustavia mielenosoittajia. Lopulta heitä saapuukin odotettua vähemmän, noin kymmenkunta.

Heidän lisäkseen klinikan edessä seisoo joukko oranssiliivisiä Louisville Clinic Escorts -järjestön vapaaehtoisia.

– Jos vastustajat ovat aggressiivisia, yritämme seistä asiakkaan ja heidän välissä, jotta asiakas voi kävellä klinikalle niin rauhassa kuin mahdollista, kertoo vapaaehtoinen Ashley Jacobs tehtävästään.

Järjestöllä on myös käytössään auto, jolla se voi tuoda potilaan suoraan ovensuuhun takapihan parkkipaikalta.

Rakennuksen edessä kulkee valkoinen maahan maalattu viiva, jonka yli vain klinikalta luvan saaneet henkilöt saavat astua. Turvavyöhykkeen klinikka sai kaupungilta vasta hiljattain pitkään sitä vaadittuaan.

Viiva ei silti estä mielenosoittajia huutelemasta klinikalle saapuville. Ulos astuvia ihmisiä mielenosoittajat saattavat alkaa myös seurata kadulla. MTV Uutisten toimittaja todistaa aamun aikana ainakin yhden tällaisen tilanteen.

– Monet, jotka saapuvat tänne, eivät ole ajatelleet asiaa kunnolla. He ovat tunteiden vallassa, ajattelevat vain ”voi ei, olen raskaana.” Yritämme saada heidät hidastamaan ja keskustelemaan kanssamme. 15 minuutin keskustelu voi muuttaa kaiken, sanoo aborttia klinikalla vastustava Ed Harpring.

"Ei aborteille, vaikka kyseessä olisi 12-vuotias tyttö"

Klinikan seinänaapurissa sijaitsee abortinvastustajien raskauskeskus, jonne mielenosoittajat yrittävät ohjata klinikalle saapuvia. Keskus mainostaa tarjoavansa raskaustestejä, ultraäänitutkimuksia sekä neuvontaa ennen ja jälkeen abortin.

Mainonta on niin harhaanjohtavaa, että toimittaja näkee ainakin yhden aborttiklinikkaa etsivän vahingossa kokeilevan raskauskeskuksen ovea.

Parkkipaikalla rakennuksen takana on myös abortinvastustajien pystyttämiä kylttejä, joissa kerrotaan pysäköinnin olevan aborttiklinikalle saapuville ilmaista ja ohjeistetaan heitä kulkemaan vasemmanpuoleisesta lasiovesta sisään – siis suoraan raskauskeskukseen.

Anne Ahola pitää häpeällisenä sitä, että mielenosoittajien toiminnan annetaan jatkua vuodesta toiseen.

– Vaikka olen ollut tässä maassa pitkään, olen yhä yllättynyt siitä, että se on sallittua. Kuinka tuolla saa häiritä, kiusata ja pelotella ihmisiä, jotka hakevat terveydenhoitoa?

Monien vastustajien mielipide on niin jyrkkä, etteivät he sallisi poikkeuksia raskaudenkeskeytyksille edes äärimmäisissä tilanteissa.

– Kyse on silti ihmiselämästä. En ole Jumala, enkä voi sanoa, että elämä pitäisi päättää insestin tai raiskauksen takia. On naisia, jotka ovat käyneet läpi tuon kivuliaan kokemuksen ja synnyttäneet ja he ovat kiitollisia, että he eivät päättäneet raskautta. He voivat aina antaa lapsen adoptoitavaksi, sanoo klinikan edustalla aamulla oleva John Dauby.

Vaikka raskaana oleva henkilö olisi 12-vuotias tyttö?

– Vaikka kyseessä olisi 12-vuotias tyttö, Dauby vastaa.

Aborttien tarjoamista jatketaan niin kauan klinikalla, kuin se on laillista.

– Kukaan ei anna oikeuksia naisille tässä maassa. Niistä pitää taistella. Ja minulle se on usein vaikea ymmärtää, kun olen kasvanut Suomessa ja Ruotsissa, joissa olemme niin tasa-arvoisia, Ahola sanoo.

Taistelun Ahola silti jättää järjestöille ja heidän asianajajilleen. Hän keskittyy siihen, minkä parhaiten osaa: apua tarvitsevien kuuntelemiseen ja opastamiseen.

Seuraavana päivänä lauantaina aamuvarhain klinikan eteen saapuu edellispäivää runsaslukuisempi joukko aborttia vastustavia mielenosoittajia. Ahola seuraa tilannetta kotoaan valvontakamerakuvista ja myhäilee. Mielenosoittajat eivät tiedä, että klinikka on päätetty pitää sinä päivänä kiinni.  

Lue myös:

    Uusimmat