Tulevaisuudessa Suomessa saattaa olla yhä enemmän raittiita aikuisia. Osalle nuorista raittius jää pysyväksi osaksi elämää, arvelee THL:n erikoistutkija ja dosentti Kirsimarja Raitasalo.
– Nuoret aikuiset suhtautuvat raittiuteen myönteisemmin kuin parikymmentä vuotta sitten, sanoo Raitasalo.
Alaikäisten nuorten alkoholinkäyttö on 20 vuoden aikana vähentynyt niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa, kertoo Raitasalo.
Syynä on muun muassa se, että nuorten on vaikeampi saada alkoholia kuin ennen. Lisäksi vanhempien alkoholiasenteet ovat jyrkentyneet, ja tämän myötä nuoretkin suhtautuvat alkoholiin aiempaa negatiivisemmin.
Myös nuorten tietoisuus alkoholin riskeistä on kasvanut. Kouluissa puhutaan nykyään yhä enemmän alkoholinkäytön riskeistä, millä voi olla vaikutusta nuorten kiinnostukseen alkoholia kohtaan.
Lue myös: Alkon kesäkioskissa ei myydä alkoholia: "Palvelumme uusiutuu maailman muuttuessa"
Suuri osa yläkoululaisista ei käytä alkoholia
Viime vuoden kouluterveyskyselyn mukaan Helsingin 8.- ja 9.-luokkalaisista vähän yli 70 prosenttia ei käyttänyt lainkaan alkoholia. Satakunnassa ja Pohjois-Savossa raittiita 8.- ja 9.-luokkalaisia oli noin 60 prosenttia.
– Näyttää siltä, että maaseutumaisilla alueilla on vähemmän raittiita nuoria kuin kaupunkiseuduilla, sanoo Raitasalo.
Nuorten alkoholinkäytön vähenemisen arvellaan liittyvän kovempaan keskinäiseen kilpailuun niin koulussa, harrastuksissa kuin työelämässäkin. Maaseudulla on saatavilla kaupunkeja vähemmän harrastusmahdollisuuksia ja ohjattua toimintaa. Raitasalon mukaan kilpailullinen harrastaminen on lisääntynyt nuorten keskuudessa samaan aikaan kun alkoholinkäyttö on vähentynyt.
– Maalla nuoret ehkä hengailevat enemmän keskenään ilman sen kummempaa ohjelmaa, ja siinä se alkoholinkäyttö voi astua mukaan kuvioihin, sanoo Raitasalo.