Suomalaisten alkoholinkulutuksen suunta on ollut laskeva vuodesta 2007 lähtien. Tutkimukset osoittavat, että moni suomalainen vähensi alkoholinkulutusta myös koronapandemian aikana.
Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi suomalaisten alkoholinkäyttöön, useat tutkimukset osoittavat. Muun muassa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n alkuvuodesta 2021 teettämän kyselyn mukaan suomalaisista joka neljäs arvioi oman alkoholinkäyttönsä vähentyneen koronapandemian aikana.
Kyselytutkimuksen mukaan alkoholinkäyttö oli vähentynyt kaikissa ikäryhmissä. Eniten se oli vähentynyt opiskelijoilla sekä 18–34-vuotiailla, joista lähes puolet arvioi alkoholinkäytön vähentyneen.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvitykset osoittavat samansuuntaisia tuloksia. THL:n mukaan koronapandemia ja sen rajoitustoimet vähensivät suomalaisten arvioitua alkoholin kokonaiskulutusta maalis–joulukuussa vuonna 2020 kuusi prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Kulutus väheni eniten huhti–kesäkuussa.
Vuoden 2021 osalta tilastoitua kulutusta ei ole vielä kokonaisuudessaan julkaistu. Tammi-marraskuun kulutuksen osalta vähittäismyynti väheni kolme prosenttia, anniskelu lisääntyi neljä prosenttia ja yhteensä muutos oli - 2,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
– Todennäköisesti siis sekä anniskelukulutus että vähittäiskulutus palautuivat aiempaa normaalitasoa kohti, THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä toteaa.
Lue myös: Näin alkoholin kulutukselle kävi koronavuonna: Alkon myynti kasvoi selvästi, mutta sekin kalpeni toisen myyntikanavan menestykselle
Alkoholi väheni juhlien puuttuessa
Kesällä 2020 tehtyjen selvitysten mukaan eniten alkoholinkulutusta vähensivät nuoret aikuiset. THL:n tutkimuksen mukaan lähes joka neljäs alle 35-vuotias kertoi vähentäneensä omaa alkoholinkulutustaan.
Mäkelän mukaan syy voi löytyä nuorten tavasta käyttää alkoholia.
– Oletettavasti tähän on syynä se, että nuoret käyttävät alkoholia muita enemmän sosiaalisesti: muiden ihmisten tapaamisten yhteydessä, juhlissa, ja erilaisissa tilaisuuksissa. Kun näitä tilaisuuksia ei ollut, ei myöskään ollut yhtäläistä tarvetta käyttää alkoholia, Mäkelä kommentoi
Matkailuun kohdistuneet rajoitukset saattoivat vaikuttaa erityisesti vähävaraisempien nuorten alkoholiostoksiin matkustajatuonnin kautta.
Vaikka suurin osa väestöstä vähensi omaa alkoholinkulutusta, alkoholia eniten käyttävien ryhmä vaikuttaa lisänneen käyttöä.
– Tämä saattaa liittyä huolen ja ahdistuksen lisääntymiseen tai siihen, että ihmisten työ- ja vapaa-aika keskittyivät entistä enemmän kotiympäristöön, jossa alkoholia ongelmallisesti käyttävien ihmisten on voinut olla vaikeaa laittaa korkki kiinni.
Alkoholiton elämä herättää uteliaisuutta
Keväällä 2021 Instagramiin perustettu Darravapaa-tili käsittelee elämää ilman alkoholia. Tilin ympärille on muodostunut yhteisö alkoholittomuuden äärelle. Darravapaan toinen perustaja ja toimitusjohtaja Laura Wathénin mukaan pandemia on vaikuttanut merkittävällä tavalla suomalaisten alkoholitottumuksiin.
– Uskon vahvasti, että se (koronapandemia) on yksi iso tekijä. THL:n mukaan on näyttöä, että koko väestössä on tapahtunut muutoksia. Ei ole ollut niitä tilanteita, missä juoda. On mielenkiintoista nähdä, mitä tilastot sanovat kun kokoonnumme jälleen yhteen, Wathén pohtii.
Osaa suomalaisista alkoholin vähentäminen tai lopettaminen on kiinnostanut jo ennen koronapandemiaa. Taustalla vaikuttaa muun muassa sober curious -ilmiö, joka suhtautuu raittiuteen uteliaalla tavalla.
Ilmiö kannustaa kyseenalaistamaan omia alkoholiin liittyviä tottumuksia ja vähentämään alkoholia omista lähtökohdista. Ajatuksena on myös harjoittaa tietoisempaa juomista ja kokeilla alkoholittomuutta tilanteissa, joissa alkoholia on yleensä totuttu nauttimaan.
Darravapaa-yhteisössä ilmiöstä käytetään nimeä "raitistelu". Toiveena ja tavoitteena on, että juomattomuuteen suhtauduttaisiin tulevaisuudessa rennommin.
– Raitistelu kuvastaa meistä rennompaa otetta alkoholin vähentämiseen tai lopettamiseen kuin vakaviakin konnotaatioita sisältävä "raittius". Uskomme, että kiinnostus juontuu juurikin tuosta rentoudesta. Sober curious ei ole toisen juomalasin kyttäämistä tai kieltolain ajamista, mutta samalla se on kollektiivinen toive siitä, että myöskään alkoholitonta valintaa ei arvosteltaisi.
Jatkuuko jo aiemmin havaittu trendi?
Rajoitusten poistuttua kuluttajat ovat palanneet ravintoloihin, baareihin ja yökerhoihin. Alkoholin kulutuksesta ravintoloissa kertoo muun muassa Alkon tuore tilasto, jonka mukaan alkon maaliskuun 2022 litramyynti laski jopa 20 prosenttia verrattuna viime vuoden maaliskuun myyntijaksoon.
– Matkustaminen ja ravintolassa käynti oletettavasti vilkastuvat vielä vuoden 2021 tasosta ja sen myötä myös alkoholijuomien matkustajatuonti ja anniskelukulutus, Mäkelä toteaa.
Mäkelän mukaan suomalaisten alkoholinkulutuksen muutoksia on vaikea ennakoida. Pidempiaikainen seuranta on kuitenkin osoittanut, että kulutus on vähentynyt.
– Pitkä trendi vuodesta 2007 lukien on ollut alkoholin kulutuksen väheneminen, ja ehkä se jatkuu myös koronaepidemian jälkeen, jos olosuhteissa ei tapahdu suuria muutoksia.