Kasvatatko "hemmoteltua kakaraa"? Nämä kuusi merkkiä paljastavat: "Lapset tekevät, mitä opetamme heidät tekemään"

Hemmoteltu lapsi on tottunut saamaan, mitä haluaa, koska haluaa. Huffington Post kysyi asiantuntijoilta, mikä tekee lapsesta "hemmotellun", ja mitä asialle voisi tehdä.

Vaikka kaikilla on huonoja päiviä, hemmoteltu lapsi on jumissa "minämoodissa". Hän on siis tottunut ajattelemaan vain omia tarpeitaan, huoliaan, tunteitaan ja halujaan. 

Hemmottelun syy yleensä hyväntahtoinen

Kliininen psykologi Laura Markham ei halua kutsua lapsia "hemmotelluiksi" tai "kakaroiksi", koska syy ongelmaan ei ole lapsessa, vaan vanhemmissa. Termit myös antavat ymmärtää, että lapsi olisi jotenkin "pilalla", vaikka näin ei ole.

– Lapset tekevät, mitä opetamme heidät tekemään, hän huomauttaa.

Jos lapselle ei koskaan ole asetettu rajoja, hän ei ymmärrä niitä tai osaa niitä noudattaa. Hemmottelun syy on yleensä hyväntahtoinen: vanhempi haluaa antaa lapselle hyviä asioita ja pelkää, että "ein" sanominen loukkaa lapsen tunteita. Joskus vanhempi ei yksinkertaisesti jaksa vetää rajoja.

Millainen on hemmoteltu lapsi?

1. Kun sanot "ei", lapsi saa uhmakohtauksen, joka kestää, kunnes annat periksi

Uhmakohtaukset ovat normaaleja ja kuuluvat taaperon kehitysvaiheisiin. Jos lapsi kuitenkin saa raivokohtauksia usein eivätkä ne lainkaan helpota, kyse voi olla jostakin muusta. Kestääkö lapsesi sanaa" ei", vai saako hän raivokohtauksen aina kiellon kuullessaan?

2. Haluaa aina lisää asioita

Vaikka lapsella olisi paljon leluja tai muita tavaroita, hän haluaa niitä lisää. Lapsi on keskittynyt siihen, mitä voisi seuraavaksi saada. Jos toive ei toteudu, seuraa raivokohtaus.

3. Haluaa kaiken heti

Hemmoteltu lapsi ei ole kärsivällinen. Kun hän haluaa jotakin, hän haluaa toiveensa toteutuvan heti. Vanhemmalle on yleensä helpompaa suostua, sillä muuten lapsi raivostuu.

4. Ei kestä häviötä

Häviäminen ei ole muistakaan mukavaa, mutta hemmotellulle lapselle se on erityisen kova paikka. Lapsi voi esimeriksi olla vihainen joukkuetovereilleen, koska nämä eivät tee, kuten hän toivoisi, vaatia kehuja ja syyttää muita, koska he suoriutuivat "liian hyvin".

5. Ei anna periksi

Kun sanot "ei", keskustelu ei pääty siihen. Lapsi saattaa esimerkiksi hakea lupaa yhdeltä vanhemmalta ja väittää sitten toiselle, että sai jo luvan tehdä asian X.

6. Haluaa palkkioita tekemisistään

Siivoaminen tai suihkuun meneminen voi olla lapsesta mälsää – aina ei huvita, ja se on normaalia! Jos lapsi ei kuitenkaan kuuntele vanhempaansa tai suostu tekemään mitään ilman neuvottelua palkinnosta, ongelmia voi olla luvassa.

Opittu asia, josta voidaan myös opetella pois

Hemmottelussa on myös hyvä puoli: se on opittu asia, josta voidaan myös opetella pois. Lapsi ei siis synny hemmoteltuna, ja tilanne voidaan muuttaa.

Kannattaa kuitenkin aloittaa heti, sillä mitä pidempään vanhempi odottaa, sitä vaikeampi muutoksesta tulee.

Kannattaa varautua vaikeisiin reaktioihin

Vanhemman kannattaa varautua vaikeisiin reaktioihin. Lapsi luultavasti vastustaa muutoksia – kukapa haluaisi saada vähemmän kuin on menneinä aikoina saanut?

Lapsi saa itkeä ja olla kiukkuinen. Vanhempi tukee ja antaa ymmärrystä, muttei kuitenkaan anna periksi. Kun rajat on asetettu, niiden täytyy pitää aina. Markham huomauttaa, että tyranniksi ei kuitenkaan tarvitse alkaa.

– Muista, että lapset hyväksyvät rajat paremmin, jos he tuntevat lämmintä yhteyttä vanhempaansa, Markham sanoo

Kysy esimerkiksi "mitähän Laura haluaisi leikkiä?"

Siirrä fokus lapsen tarpeista yhteisöön ja kerro itse, mistä ei-materiasta olet kiitollinen. Lapselta voi kysyä esimerkiksi "mitähän Laura haluaisi leikkiä?" tai "miltähän isistä nyt tuntuu?".

Lapsi reagoi parhaiten kannustukseen, ei rangaistuksiin.

Korosta lapselle, että on mukavaa olla yhdessä luonnossa tai leikkiä ystävän kanssa. Kaikessa ei tarvitse olla kyse tavaroista.

LUE MYÖS: Elizabeth oli nirso lapsi, jota ei pakotettu maistamaan erilaisia ruokia – näpäyttää nyt kauhistelijoita: "Jättäkää lapset rauhaan"

Lue lisää lifestyle-aiheista!

Lähde: Huffpost.com