Karu totuus kalatiskeiltä: Suurin osa silakoista huonoa

Ympäristöviranomaiset selvittivät viime keväänä pääkaupunkiseudulla tuoreen kalan laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä vähittäismyynnissä ja laitoksissa.

Nyt valmistuneen selvityksen mukaan niin kalan laadusta, myyntipäivämerkinnöistä kuin myynti- ja säilytysajoistakin löytyy puutteita.

Kauppojen kotimaisesta kalasta kolmannes huonolaatuista

Vähittäismyyntipaikoista otettiin yhteensä 177 näytettä siten, että myymälöistä otettiin 168 sekä halleista ja toreilta yhdeksän näytettä. Myymälöissä otetuista näytteistä 56 prosenttia oli mikrobiologiselta laadultaan hyviä, 18 prosenttia välttäviä ja neljäsosa huonoja.

Näytteeksi otettujen kalojen lämpötila oli keskimäärin 2,2 astetta, ja kuudennes näytteistä ylitti lakisääteisen 3 astetta. Kotimaisesta kalasta otetuista näytteistä noin kolmannes oli mikrobiologiselta laadultaan huonoja, norjalaisesta noin viidennes ja virolaisesta hieman yli puolet.

Suhteellisesti eniten huonoja tuloksia saatiin ahven-, hauki- ja kuhanäytteistä. Torilta ja halleista otettujen näytteiden tulosten perusteella ei ole mahdollista tehdä johtopäätöksiä kalan laadusta, koska näytemäärät olivat hyvin pieniä

Laitoksista ja tukuista otettiin yhteensä 54 näytettä. Näytteiden tutkiminen aloitettiin pääsääntöisesti tuotteen viimeisenä käyttöpäivänä.

Näytteistä viidennes oli mikrobiologiselta laadultaan hyviä, viidennes välttäviä ja 56 prosenttia huonoja. Kotimaisesta kalasta otetuista näytteistä hieman yli puolet, norjalaisesta 42 prosenttia ja virolaisesta viidestä näytteestä kaikki olivat mikrobiologiselta laadultaan huonoja.

Huonolaatuisia näytteitä löytyi muun muassa silakasta (87 %), siiasta (50 %) ja lohesta (36 %).

Viimeinen käyttöpäivämäärää hämärän peitossa

Myymälöissä tuoreen kalan myyntikalusteiden ja säilytystilojen lämpötiloissa ei havaittu juurikaan huomautettavaa. Kalojen lämpötiloja oli mitattu pistokoemaisesti kerran viikossa noin puolessa myymälöistä.

Tuoreiden luonnon kalojen pyyntipäivät ja viljeltyjen kalojen nostopäivät oli ilmoitettu suurimmassa osassa myymälöitä (83 %). Noin puolella myymälöistä ei ollut kaikissa tapauksissa esittää kirjallista asiakirjaa tai pakkausmerkintöjä, josta olisi ilmennyt kalan viimeinen käyttöpäivämäärä.

Laitoksissa ja tukuissa kalastustuotteiden vastaanottotarkastukset lämpötilamittauksineen oli tehty pääosin hyvin, mutta asiakirjojen nosto- ja pyyntipäivämerkintöjen tekemisessä oli usein puutteita.

Kaikkiin tarkastettuihin kohteisiin vastaanotettiin myös perkaamatonta kalaa. Toimijoista 78 prosenttia lähetti perkaamatonta kalaa eteenpäin myös vastaanottoa seuraavana päivänä tai myöhemmin.

Tulokset osoittavat, että laitoksissa annetaan kalalle usein liian pitkiä myyntiaikoja eikä käsittelyhygienia ole riittävä näin pitkien myyntiaikojen asettamiselle. Kalojen myyntiajan tulee perustua säilyvyyskokeisiin. Lisäksi kalaa voidaan säilyttää perkaamattomana jopa useita vuorokausia. Perkaamattoman kalan säilytysaikaa tulisi lyhentää.

Tulosten perusteella myymälöiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota kalan laadun päivittäiseen aistinvaraiseen arviointiin ja kalan lämpötiloja tulisi tarkistaa säännöllisesti pistokoemaisin mittauksin. Vähittäismyynnissä tulisi säilyttää kirjallinen tieto, esimerkiksi pakkausmerkinnät, kalaerän viimeisestä myyntipäivästä sekä muut kalaerää koskevat tiedot.

MTV:n 45 minuuttia -ohjelma kertoi marraskuun puolessa välissä, että tuoretiskeillä myytävästä raa'asta kalasta lähes puolet on laadultaan huonoa tai välttävää.

(MTV3)