Karl Alakari toteutti suuren unelmansa vaimon kannustamana.
Espoolainen Karl ”Nono” Alakari haaveili jo pienenä poikana lentämisestä. Nyt hänellä on oma vesitaso, jolla lentelee viikottain.
– Ollessani noin nelikymppinen vaimoni sanoi, että älä enää valita, vaan tee asialle jotain, Alakari kertoo pilke silmäkulmassaan.
60-vuotias Alakari aloitti lentämisestä haaveilun jo ihan pienenä poikana. Silloin hän ei vielä halunnut lentäjäksi, vaan olla lokki. Myöhemmin haaveet jalostuivat ammattilentäjän uraan. Sekään ei kuitenkaan koskaan konkretisoitunut. Haaveet kuitenkin jäivät.
Kun unelmat lentämisestä eivät laimentuneet edes aikuisiällä, päätti vaimo puuttua asiaan.
Vaimon kannustamana nelikymppinen Alakari päätti suorittaa lentolupakirjan. Nyt hän on lentänyt jo yli 20 vuotta, eikä loppua ole näkyvissä.
Lajissa yhdistyy intohimot vesi ja lentäminen
Kesällä Alakari lentää viikoittain omalla klassisella Cessna 180 -vesitasollaan, joka on vuodelta 1969. Heti näkee, että koneesta on pidetty hyvää huolta ja sitä on kunnostettu rakkaudella.
– Harvoin tämäntyyppiset lentokoneet ovat Suomessa uusia. Lentokoneet ovat pitkäikäisiä, jos niistä pidetään hyvää huolta.
Vaikka kahdenkymmenen vuoden aikana lentokilometrejä on kerennyt kertyä runsaasti, Alakari ei osaa nimetä yhtä tiettyä hienoa lentokokemustaan. Tärkeää on hyvä sää kuten tänään.
– Pilvetöntä, ei liian tuulista ja lämmintä. Tällainen keli on hienointa vesilentämisessä. Myös se, että saa olla veden kanssa tekemisissä on hienoa.
Alakari lentelee enimmäkseen yksin, sillä vaimo tulee vain valittuina kertoina mukaan.
– Vaimo suostuu tulla mukaan vain silloin, jos lennämme johonkin tiettyyn paikkaan, sanoo Alakari huvittuneena.
Lue myös: Lassi-Pekka on yksi harvoista suomalaisista, joka hyppää ammatikseen laskuvarjolla – uran vakavin turma sattui hengenvaarallisessa tempussa: "Onneksi selvisin luunmurtumilla"
Harrastaminen ei vaadi lottovoittoa
Suomessa on noin 200 vesitaroharrastajaa, mutta ainoastaan harvalla on oma vesitaso. Usealla harrastajalla on yhteisiä tai seurojen vesitasoja.
Vesitasolla lentämisellä on maine varakkaiden ihmisten harrastuksena, mutta Alakarin mukaan alkuun pääsee melko maltillisellakin summalla.
– Lentolupakirjan suorittaminen maksaa noin 10 000 euroa, jonka jälkeen kerhokoneilla pääsee suhteellisen edullisesti harrastamaan, tiivistää Alakari.
Lue myös: Saiko koronatauko lentotaidot ruostumaan? Näin viisi simulaattoria takoo yötä päivää oppia lentäjille – katso MTV:n harvinainen vierailu Finnairin koulutuskeskuksesta
Helsinki-East Aerodrome -lentokentän toimitusjohtaja Esa Korjulan mukaan Suomessa suoritetaan vesitasolentolupakirjoja muutamia kymmeniä vuodessa.
– Usein luvan suorittaneet jäävät lajia harrastamaan tai työskentelevät sen avulla. Piirit ovat pienet ja yleensä sitä tehdään pitkään, kertoo Korjula.
Myös Korjula harrastaa vesitasolla lentämistä. Hänen mukaansa harrastuksessa on parasta maisemien näkeminen.
– Jos menee autolla Saimaalle, niin siellä on vaikuttavia teitä. Jos saman näkee veneestä, silloin tajuaa maisemien olevan todella kauniita. Lentokoneesta tajuaa Saimaan olevan mieletön, satojen kilometrien järvialue. Se kuvaa mielestäni hyvin lentämisen hienoutta, kertoo Korjula.
Mikä lentämisessä on vaikeinta? Katso ylhäällä olevalta videolta, kun toimittajamme hyppäsi Alakarin kyytiin!