Vilma Hyvärinen valmistuu ensi viikolla liikennelentäjäksi. Lentäjistä yhä vain murto-osa on naisia.
Vilma Hyvärinen, 21, tiesi jo 4-vuotiaana, mikä haluaa olla isona. Lentäjä. Monella lapsella lentäjänhaaveet jäävät lapsuudenunelmiksi, mutta ei Hyvärisellä. Ensi viikolla hän valmistuu liikennelentäjäksi, minkä jälkeen suunta on selkeänä kohti kapteenia.
– Se on ollut nimenomaan kapteeni ja sinne tähdätään edelleen. Se on ollut todella selkeä heti lapsesta lähtien, Hyvärinen kertoo Huomenta Suomen keltaisilla nojatuoleilla.
Hyvärinen ei osaa itsekään sanoa, mistä palo lentämiseen syttyi. Hän on valmistuessaan sukunsa ensimmäinen lentäjä, eikä mallia ollut juuri muualtakaan.
– Joku siinä on viehättänyt. Maisemat, matkustelu, se että näkee maailmaa, Hyvärinen listaa.
Lukiokin valittiin ilmailu mielessä
Kun suunta on ollut nelivuotiaasta saakka selvä, Hyvärinen päätti hakea peruskoulun jälkeen Pudasjärven lukion ilmailulinjalle ja onnistuneesti. Lukio-opintojen ohella opiskelijat suorittavat Pudasjärvellä lentoteoriaa sekä käytännön opetusta esimerkiksi lentotuntien muodossa. Linjalla aloittaa vuosittain 10 opiskelijaa.
Hyvärinen etsi sopivaa lukiota yhdessä vanhempiensa kanssa ja ilmailulinjan löydyttyä hän meni opinto-ohjaajan juttusille.
– Kerroin opinto-ohjaajalle koulussa, että hei me olemme löytäneet tällaisen, että miten pääsen tänne. Onneksi opinto-ohjaajani oli aivan ihana ja hän otti kanssani asiasta selvää. Sinne haetaan yhteishaussa, mutta ilmailulinjalle oli myös pääsykokeet, Hyvärinen kertoo.
Hyvärinen suoritti lukio-opintojensa aikana ultrakevyen moottorilentokoneen lupakirjan.
– Siellä siis lennetään ja käydään teoriaa, Hyvärinen kertoo.
Lentämään pitää oppia jopa sokkona
Lento-onnettomuuksista kuuleminen pysäyttää aina, mutta Hyvärinen kertoo, ettei lentäjänä voi liikaa pelätä.
– Totta kai ensimmäiset yksinlennot ovat olleet ihan superjännittäviä, mutta ei minua ikinä pelota. Pitää luottaa omiin taitoihin ja meidät koulutetaan todella hyvin erilaisiin tilanteisiin, Hyvärinen sanoo.
Esimerkiksi Hyvärisenkin on pitänyt oppia lentämään ikään kuin sokkona tunteakseen koneen mittariston täydellisesti.
– Lennetään lippa päässä, ettemme näe muuta kuin mittarit eli emme näe pihalle. Se on sitä mittarilentokoulutusta, Hyvärinen kertoo.
0:55
Katso videolta, miltä näyttää lento-opetus Vilman silmin Espanjassa!
Lentopelkoa Hyvärinen ei ymmärrä muutenkaan. Todennäköisyys lento-onnettomuudelle on pieni.
– Kun joku kertoo pelkäävänsä lentämistä, mietin siinä, että autolla ajaessa todennäköisemmin tapahtuu jotain kuin lentäessä, Hyvärinen pohtii.
Naislentäjä on yhä harvinaisuus
Ensi viikolla häämöttävän valmistumisen jälkeen Hyvärinen kertoo aloittavansa työnhaun. Hän odottaa jo pääsevänsä työn pariin, jotta joku päivä hihaan olisi mahdollista saada neljäskin raita.
– Nyt haen töihin ja toivottavasti viiden vuoden kuluttua voisi olla jo sen verran tunteja, että voisi miettiä kapteeniksi ylentymistä. Tähtäimessäni on päästä jossain vaiheessa lentämään kapteeniksi, mutta toki nyt perämiehestä aloitetaan, Hyvärinen sanoo.
Suomessa kapteenin arvo edellyttää vähintään 1500 lentotuntia perämiehenä ja liikennelentäjän lupakirjatarkastuslennon suorittamista.
Naiskapteeni on yhä melkoinen harvinaisuus, sillä ilmailuala on yleisestikin yhä varsin miesvaltainen. Esimerkiksi Finnairilla oli vuonna 2020 noin 30 naislentäjää yhteensä noin 1 000 lentäjän joukosta. Hyvärisen mukaan onkin tärkeä uskoa itseensä, jotta unelmat voi saavuttaa.
– Ei kukaan minullekaan tätä tuonut tarjottimella, vaan olen tehnyt töitä ja ottanut selvää. Tärkeintä on usko omaan itseen ja tekemiseen, että vaikka mitä muut sanoisivat, niin menee silti sitä kohti, Hyvärinen sanoo.
Tekstiä korjattu 11.9. klo 16:20 vaihtamalla jutun ensimmäisessä kappaleessa termi lentokapteenista lentäjäksi ja ensimmäisestä sitaatista kapteeniksi.