Kaksi uutta tutkimusta haastavat käsityksen brittivariantin vakavuudesta – suomalaisvirologi toppuuttelee

3:28
Koronaa vai allergiaa? Ylilääkäri kertoo, miten oireet erottaa ja milloin pitää hakeutua testiin.

Kaksi uutta tutkimusta esittävät, että koronaviruksen niin sanottu brittimuunnos tarttuu herkemmin, mutta ei aiheuta vakavampaa tautia kun muut virusmuodot. Suomalaisvirologi suhtautuu tuloksiin varauksella.

Arvostetuissa The Lancet Infectious Diseases- ja The Lancet Public Health -tiedelehdissä ilmestyneet kaksi tutkimusta lievittävät pelkoja koronaviruksen brittimuunnoksesta, josta on paikoin tullut valtavirus.

Maanantaina ilmestyneiden tutkimusten mukaan brittimuunnos B.1.1.7 tarttuu aiempaa herkemmin ihmisestä toiseen, mutta ei aiheuta vakavampaa tautimuotoa ja lisää potilaiden kuolleisuutta.

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti kuitenkin toteaa, että suuri tartuttavuus lisää kuolleisuutta. Tästä on saatu viitteitä aiemmissa laajemmissa tutkimuksissa. Suomessakin yhä nuorempien koronapotilaiden on nähty joutuvan tehohoitoon samalla kun brittimuunnos on vallannut alaa.

Brittimuunnos ei lisännyt koronan vakavuutta

The Lancet Infectious Diseases -lehdessä ilmestyneessä kohorttitutkimuksessa analysoitiin loppuvuonna 2020 sairaalahoitoon joutuneiden noin 500 brittipotilaan koronataudin vakavuutta. Yhteensä 341 potilaan antamat virusnäytteet pystyttiin sekvensoimaan. Potilaista 58 prosenttia kantoi koronan brittimuunnosta.

Tutkijat eivät löytäneet brittimuunnoksen ja vakavan tautimuodon tai lisääntyneen kuolleisuuden välillä sen merkittävämpää yhteyttä kuin muiden virusvarianttien. Sen sijaan brittimuunnos lisäsi potilaiden nenänielussaan kantamaa viruskuormaa, mikä lisää näyttöä kyseisen variantin herkästä tarttuvuudesta.

Brittimuunnoksen vuoksi sairaalahoitoon joutuneet potilaat olivat nuorempia ja heillä oli vähän muita sairauksia kuin potilailla, jotka olivat sairastuneet toisen virustyypin vuoksi, huomauttaa yhdysvaltalaiskanava CNN. Korkea ikä ja pitkäaikaissairaudet lisäävät vakavan koronavirustaudin todennäköisyyttä.

Brittimuunnos ei vaikuttanut oireisiin

The Lancet Public Health -lehdessä julkaistut tulokset perustuvat Isossa-Britanniassa käytössä olevaan koronaoireita jäljittävään sovellukseen. Syyskuun lopusta joulukuun loppuun 36 920 sovelluksen käyttäjää sairastui todennetusti koronaan ja raportoi sovellukseen oireistaan. Tutkijat arvioivat maan yleisen koronatilanteen perusteella, kuinka suuri ihmisistä oli sairastunut brittimuunnoksen aiheuttamaan tautiin.

Tutkijat eivät huomanneet, että brittimuunnos olisi muuttanut potilaiden kokemia oireita, sairastamisaikaa tai sairaalahoidon tarvetta.

Uusi virusmuoto ei myöskään näyttänyt lisäävän riskiä jo ennestään epätodennäköiseen koronan sairastamiseen toistamiseen. Löydös vihjaa, että aiempien virusmuotojen perusteella kehitetyt koronarokotteet tehoavat myös brittimuunnokseen.

Koronan brittimuunnoksen huomattiin tässäkin tutkimuksessa leviävän aiempaa valtavirusta herkemmin.

Tähän tutkimukseen ei sisältynyt aineistoa koronan aiheuttamasta kuolleisuudesta eikä myöskään juurikaan oireettomana koronan sairastaneista.

Ristiriita aiempiin tutkimuksiin

Nyt ilmestyneet tulokset ovat ristiriidassa aiempien tutkimustulosten kanssa.

Esimerkiksi maaliskuussa ilmestyneessä tutkimuksessa kerrottiin, että koronaviruksen brittimuunnos on 30–100 prosenttia tappavampi kuin aiemmin hallitsevana levinnyt koronavirusversio. Samanlaisia lukuja on saatu myös parissa muussa britannialaisessa tutkimuksessa.

Myös tanskalaisten alustavissa tutkimustuloksissa brittivariantin todettiin aiheuttavan vakavamman taudinkuvan ja lisäävän riskiä joutua sairaalahoitoon.

Eroa selittävät esimerkiksi tutkijoiden käyttämät eri perusjoukot sekä tavat tunnistaa brittimuunnos, University College of London -yliopiston apulaisprofessori Eleni Nastouli kertoo amerikkalaisen TIME-lehden mukaan. Nastouli johti Lancet Infectious Diseases -lehdessä ilmestynyttä tutkimusta.

Olli Vapalahti puolestaan toteaa, että uusi pienehkö työ ei kumoa aiempia isompia tutkimuksia. Tutkimuksissa saatuja eroja selittävät hänen mukaansa esimerkiksi menetelmälliset erot, paikalliset seikat ja olosuhteet.

Vapalahti huomauttaa, että brittivariantin suurempi tartuttavuus lisää kuolleisuutta enemmän kuin suurempi tapauskuolleisuus. Tapauskuolleisuus kertoo sairauden aiheuttamien kuolemien määrän verrattuna kaikkiin todennettuihin sairastuneisiin tiettynä ajanjaksona.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja