Kaksi uutta tutkimusta esittävät, että koronaviruksen niin sanottu brittimuunnos tarttuu herkemmin, mutta ei aiheuta vakavampaa tautia kun muut virusmuodot. Suomalaisvirologi suhtautuu tuloksiin varauksella.
Arvostetuissa The Lancet Infectious Diseases- ja The Lancet Public Health -tiedelehdissä ilmestyneet kaksi tutkimusta lievittävät pelkoja koronaviruksen brittimuunnoksesta, josta on paikoin tullut valtavirus.
Maanantaina ilmestyneiden tutkimusten mukaan brittimuunnos B.1.1.7 tarttuu aiempaa herkemmin ihmisestä toiseen, mutta ei aiheuta vakavampaa tautimuotoa ja lisää potilaiden kuolleisuutta.
Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti kuitenkin toteaa, että suuri tartuttavuus lisää kuolleisuutta. Tästä on saatu viitteitä aiemmissa laajemmissa tutkimuksissa. Suomessakin yhä nuorempien koronapotilaiden on nähty joutuvan tehohoitoon samalla kun brittimuunnos on vallannut alaa.
Brittimuunnos ei lisännyt koronan vakavuutta
The Lancet Infectious Diseases -lehdessä ilmestyneessä kohorttitutkimuksessa analysoitiin loppuvuonna 2020 sairaalahoitoon joutuneiden noin 500 brittipotilaan koronataudin vakavuutta. Yhteensä 341 potilaan antamat virusnäytteet pystyttiin sekvensoimaan. Potilaista 58 prosenttia kantoi koronan brittimuunnosta.