Tunnetko olosi yksinäiseksi, kaipaatko ystävää tai toivotko kaveria vaikka ulkoiluseuraksi? Yksinäisten toiveisiin vastaa Suomen Punaisen Ristin Ystävävälitys, joka auttaa sopivia kaveruksia löytämään toisensa.
Punaisen Ristin Ystävävälitys on vapaaehtoistoimintaa, jolla on arvokas ja arkinen tavoite: lievittää suomalaisten yksinäisyyttä.
– Meillä on koulutettuja, vapaaehtoisia ystävävälittäjiä, jotka päivystävät puhelimitse ja sähköpostitse ja ottavat vastaan ystäväpyyntöjä, Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Heidi Juslin-Sandin kertoo.
– Pyyntöjä tulee yksinäisiltä ihmisiltä itseltään ja heidän omaisiltaan, useimmiten tyttäreltä. Surullisimmissa tapauksissa pyyntö tulee viranomaisilta tai vaikka kotisairaanhoitajalta, joka on havainnut erittäin yksinäisen ihmisen.
Näin koulutetaan ystäviä!
Ystäväksi pääsee käymällä Punaisen Ristin ystäväkurssin. Neljän käyntikerran ja 12 oppitunnin kurssilla käydään läpi perusjuttuja niin Punaisen Ristin toiminnasta kuin vapaaehtoistyöstäkin sekä opetellaan vuorovaikutustaitoja.
– Kurssilla harjoitellaan, miten uusi ihminen tai vanha tai yksinäinen ihminen kohdataan. Lisäksi opetellaan henkisen tuen antamista: sitä, miten ollaan rinnalla, jos toisella ihmisellä on paha olla, Heidi valaisee.
Kurssilla vapaaehtoiset kertovat, millaista ystävyystoiminta käytännössä on. Jos kurssin käymisen jälkeen toiminta tuntuu omalta, voi ilmoittautua ystävävälitykseen vapaaehtoiseksi ystäväksi odottelemaan ystäväpyyntöjä.
Vapaaehtoisten joukossa on niin opiskelijoita kuin juuri eläkkeelle jääneitäkin sekä virkeitä ikäihmisiä. Myös moni heistä on mukana sosiaalisista syistä: heillä on aikaa ja kaipuuta sosiaalisille kontakteille.
Millainen ystävä saisi olla?
Heidi kertoo, että kaikkein eniten ystäviä kaipaavat vanhukset. Ystäviä etsivät myös maahanmuuttajat, jotka kaipaavat jotakuta tutustuttamaan suomalaiseen elämänmenoon. Tärkeää on myös uusi nuori nuorelle -toiminta, jossa etsitään vertaistukea ja kavereita yksinäisille, 18–29-vuotiaille nuorille.
Ystävävälittäjät pyrkivät saattamaan toisilleen sopivat ihmiset yhteen. Sekä vapaaehtoiset ystävät että ystäviä etsivät saavat esittää toiveita: halutaanko kaveriksi mies vai nainen, milloin ystävää halutaan tavata ja millaisia kiinnostuksen kohteita ystävällä toivotaan olevan.
– Joku on kiinnostunut kirjallisuudesta, joku taiteesta. Tyypillisesti vanhus kuitenkin vain toivoo, että joku tulisi ulkoilemaan hänen kanssaan. Ikäihmisten ystävätoiminnassa usein esimerkiksi luetaan yhdessä, kun näkö on jo heikentynyt, Heidi toteaa.
Heidi kertoo, kuinka kahden eri ystävävälityksen välittäjät olivat kohdanneet, ja toinen oli kertonut heillä olevan asiakkaana shakkikaveria kaipaava vanha herra. Toinen välittäjä taas muisti vapaaehtoisen, joka harrasti shakkia, ja niin pelikaverukset löysivät toisensa.
Esimerkiksi laitospotilailla ei ole juuri vaatimuksia ystävän suhteen, vaan tärkeintä on, että ei olla yksin.
– Laitoshoitopotilaille ehkä luetaan päivän lehtiä, ollaan yhdessä se tunti, annetaan aikaa toiselle: muuta yhteistä ei ehkä ole, kuin se halu antaa aikaa ja jutella, Heidi kertoo.
Ystävät pyritään haastattelemaan ennalta. Nuorten toiminnassa oikeanlaisen kaverin löytäminen on tavallista tarkempaa, ja jokainen ystävä tavataan ja haastatellaan. Nuorten toiveet ovat myös eriytyneempiä, ja he saattavat hakea esimerkiksi seuraa kuntosalille, Heidi kuvailee.
Suuri ero nuorten ja iäkkäiden toiminnassa on, että vanhat eivät juuri lähde kotikorttelistaan. Nuoret sen sijaan liikkuvat toistensa luo.
Kavereita kaikille
Heidi vakuuttaa, että kaikille pyritään löytämään pari. Jonotilanne kuitenkin vaihtelee, eivätkä kysyntä ja tarjonta aina kohtaa. Mikäli henkilökemiatkaan eivät natsaa, voi palvelusta pyytää uutta ystävää. Ystävävälittäjät pyrkivät ohjaamaan eteenpäin myös heitä, joiden elämäntilanteeseen pelkkä ystävän löytäminen ei tuo helpotusta, kuten vaikka vakavista päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä.
– Juuri leskeksi jääneet miehet ovat soitelleet, että haluavat uuden naisystävän. Mikään deittipalvelu me emme kuitenkaan ole, Heidi muistuttaa.
Mikä alkaa vapaaehtoisena kaveruutena, johtaa usein aitoon ja syvään ystävyyssuhteeseen. Ystävyyden alkuun pääsee helposti ottamalla yhteyttä Punaiseen Ristiin puhelimitse tai sähköpostilla tai ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi.
– Kuka tahansa, joka kokee kaipaavansa seuraa, saa ottaa yhteyttä. Tämä on mitä parhain tapa saada sosiaalisia kontakteja, Heidi rohkaisee.
Studio55.fi/Milja Atu
Kuvat: Colourbox.com
Asiantuntija tyrmää kohusuhteet: Puumanaiset jopa hyväksikäyttävät nuoria miehiä
Viidenkympin villitys on ohi – Nyt hullaantuvat kuusikymppiset!
Keski-ikäisellä Sallalla ei ole koskaan ollut rakkaussuhdetta: Harkitsi jopa itsemurhaa
Kuinka monta ystävää ihminen tarvitsee? Psykologi vastaa
Tunnistatko tämän omasta elämästä? Ystäviä hankitaan eri tarkoituksiin
Voiko ystävyys loppua itsestään? Psykologi kertoo
Ei yhtään ystävää? Näin se vaikuttaa ihmiseen
Psykologi: Tästä syystä ihmiset juoruilevat
Psykologi: Tämä pilaa usein ystävyyden