Nuorena ystävyyssuhteita muodostui luonnostaan koulussa. Vanhempikin ihminen voi kasvattaa kaveripiiriään, jos uskaltaa heittäytyä.
Jokainen varmaan tietää, että samanhenkisiä ihmisiä voi tavata harrastuksissa. Paikalle meneminen ei kuitenkaan riitä. Pitää avata suunsa. Ja sydämensä.
– Pelko heittäytyä toisen varaan on yleistä suomalaisille. Kulttuuriimme on kuulunut lasten kasvattaminen reippaiksi ja itsekseen pärjääviksi. Omavaraisuutta on korostettu liikaa. Vaikka se on tietysti tärkeä ominaisuus, sotakorvaukset on maksettu jo, psykologi Hanne-Leona Luomajoki sanoo.
– Tervettä riippuvuutta on myöntää, että kaikki tarvitsevat toisia ihmisiä voidakseen hyvin.
Omien asioiden paljastelua on turha pitää häpeällisenä. Syvällisiä ihmissuhteita ei synny, jos ei anna jotain itsestään.
– Hyvä ystävä on juuri sellainen, jonka edessä voi olla haavoittuvainen, keskeneräinen, paljas, rikkinäinen ja epäonnistunut – ja tulla silti hyväksytyksi.
Hyvälle ystävälle ei tarvitse esittää elävänsä "mallielämää".
– Uusi sukupolvi osaa kasvattaa lapsia tukeutumaan myös muihin ihmisiin. Ei ole häpeä hakea apua.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuva: Colourbox.com