Jampan eläinhoitolassa Mikkelissä tallustelee parhaillaan ihmisen kesyttämä joutsen, jota yritetään villiinnyttää luontokelpoiseksi. Asiantuntija varoittaa syöttämästä villilintuja ja muistuttaa, että edes muiden joukosta jääneellä yksinäisellä siivekkäillä ei yleensä ole hätää.
Iso valkoinen joutsen seuraa mikkeliläisessä tarhassa ihmistä kuin koira ja yrittää noukkia herkkuja taskusta. Välillä se huutelee ihmiselle kommentteja ja odottaa, että sillekin jutellaan.
Kuulostaa hellyttävältä. Mutta on pikemminkin huolestuttavaa käytöstä villieläimeltä, sanoo Jampan eläinhoitolan omistaja, villieläinhoitaja Jarmo Lautamäki.
Jampan villieläinhoitolassa joutsen on tuttu hoidokki. Nyt siellä on hoidossa kaksi kansallislintua. Toinen niistä on alikehittynyt – ja toinen siis kesy.
– Tuhannet kiitokset Joensuun eläinsuojeluyhdistys ry ja kuljettaja, jonka avulla Pohjois-Karjalasta saatiin meille hoitoon kolme lintua kerralla. Mustalintu, varis ja tämä joutsen. Mustalintu oli väsähtänyt muuttomatkalla, varis kärsii huonoista siipi- ja pyrstösulista ja joutsen on täysin kesy, eläinhoitola viestitti aiemmin syksyllä Facebook-päivityksessään.
– Nyt se huutelee ulkotarhassa aina, kun näkee ihmisen. Vapauteen sinänsä tervettä joutsenta ei voi laskea, koska se etsisi heti turvaa ihmisistä.
Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.
Lue myös: Kaarlo-korppi seurasi ihmistä ja "jutteli" vienosti – käytöksen taustalla valitettava tarina: "Paitsi kiellettyä, myös älytöntä ja todella surullista"
Rengastus paljasti tapauksen taustat
Mikä sitten oli saanut joutsenen kesyyntymään niin pahoin?
Rengastus johti jäljille.
– Tein salapoliisityötä ja sain tarinan kulun aika hyvin selville. Se oli joutunut onnettomuuteen maaliskuussa Helsingissä. Se oli ilmeisesti törmännyt johonkin, sähkölankaan tai autoon. Sen jälkeen se oli ollut kuukauden Korkeasaaren villieläinhoitolassa. Huhtikuun loppupuolella se oli vapautettu Töölönlahdelle, josta se oli lentänyt yli 400 kilometrin matkan Joensuuhun. Sieltä se oli lentänyt Rääkkylään, jossa se oli ollut koko kesän, Lautamäki kertoo.
Rääkkylässä joku oli ajattelemattomuuttaan alkanut syöttää sitä.
– Oli pitänyt varmaan sitä jonkinlaisena mökkijoutsenena.
Joutsen oli lentänyt sen jälkeen vielä Liperiin.
– Siellä se oli mennyt ihmisten pihoille leipää ja pullaa etsimään.
Lue myös: Jarmo on pelastanut tuhansia villieläimiä, eikä vaaratilanteilta ole vältytty – "Kanahaukka on vienyt tunnon kahdesta sormesta"
Toinen joutsen ei pääse lentoon
Ikävä kyllä villieläintarhassa nyt hoidossa olevat joutsenet eivät viihdy keskenään. Tai tarkemmin ottaen toinen kyllä viihtyisi, mutta kesy joutsen vieroksuu nuoremman kaverin seuraa.
– Se rupesi tappelemaan, ja minun piti erottaa ne eri aitauksiin. Sieltä ne huutelevat toisilleen aamusta iltaan. Verkon läpi pystyvät näköjään juttelemaan.
Nuorempi joutsen on alikehittynyt.
– Muu perhe oli lähtenyt muuttomatkalle ja minä sain puhelun, että tämä jäi jo jäätyneeseen rantaveteen. Joutsenen löytäjät kertoivat, että linnun perhe yritti saada sitä monta kertaa mukaansa, mutta se ei kyennyt lentämään siiventyngillään.
Joutsen painoi kiinni otettaessa vain viisi kiloa.
– Minulla on tavoitteena, että jos se on tämän talven hoidossa, se pääsisi keväällä vapauteen normaalikokoisena. Ja uskon, että se onnistuu. Se on muuten ihan terve ja syö ja juo hyvin. Mutta on vain niin tavattoman pieni.
Aiemmin hoidetut joutsenet ovat Lautamäen mukaan toipuneet hyvin ja lentäneet vapauteen.
Lue myös: Tömähtikö lintu ikkunaan? Vuosikymmenen eläimiä auttanut Jarmo kertoo, miten toimia
Luontainen ihmispelko on palautettava
Lautamäki kertoo, että tarkoitus on olla joutsenten kanssa mahdollisimman vähän tekemisissä. Käytännössä hän vain vaihtaa niille puhtaan veden ja uutta ruokaa, kauraa ja vesilinturehua.
– Joutsen kestää hyvin kylmää, kunhan sulaa vettä ja ruokaa on tarjolla.
Alikehittynyt joutsen toimii Lautamäen seurassa niin kuin pitääkin, eli yrittää hakata ja nokkia häntä, mutta kesy joutsen seurailee kuin koira.
– Aina kun vien ruokaa tarhaan, se tulee taskuja tonkimaan, että olisiko siellä leipää tai jotain muuta. Eli ei vieläkään hyvältä näytä, mutta toivon, että saan sen talven aikana villiinnytettyä. Olen yrittänyt sitä pikkuisen säikytelläkin enkä enää vastaa, kun se huutelee minulle. Pitää yrittää nyt leikkiä kovaa ihmistä, Lautamäki naurahtaa.
– Ja kokemuksesta tiedän, että toisen joutsenen seura saa sen ajattelemaan vähän enemmän joutsenen lailla. Toivon, että tämä toinen kertoisi toiselle, että kannattaa pelätä ihmisiä.
Lue myös: Villieläinhoitaja Jarmo riensi hätiin, kun kaksi liito-oravan poikasta menetti pesänsä – kylmettyneet poikaset taistelevat hengestään
Siili murjoutui ruohotrimmerin alle ja lokki roikkui siimasta tuntikausia – mikkeliläinen Jarmo näkee päivittäin, kuinka eläimiä loukkaantuu ihmisten takia
Ilves lämmitteli grillin äärellä
Lautamäki kertoo vielä tarhassa toipuvasta ilveksestä, joka oli kesällä hakenut ihmisten apua kadotettuaan emonsa.
– Sekin oli lopulta tullut ihmisten pihalle ja mennyt lämmittelemään grillin viereen. Onneksi se meni oikeaan pihapiiriin. Kaikki eivät suhtaudu ilveksiin niin ystävällisesti.
Lue myös: Ammuttu ilves löytyi metsästä – poliisi tutkii törkeää rikosta
Rauhoitetun ilveksen metsästys poikkeusluvilla herättää ihmetystä: ”Ihmiset eivät ilvestä vihaa eivätkä pelkää”
Asiantuntija: Vesilintuja ei pidä syöttääLintujen suojelujärjestön Birdlife Suomen tiedottaja Jan Södersved kertoo, että vastaavia tapauksia tulee vastaan aika harvoin. Joutsenet tai vaikkapa valkoposkihanhet eivät hänen mukaansa myöskään ole aina kesyjä, vaikka ne viihtyisivätkin esimerkiksi mökkirannassa tai sen lähistöllä. – Ne eivät ole kovin ihmisarkoja lintuja eivätkä osaa pitää ihmistä vaarallisena. Edes yksin muiden muuttolintujen jo mentyä rannassa harhaileva lintu ei ole Södersvedin mukaan välttämättä hädässä. – Yleensä tällaisessa tilanteessa ei tarvitse tehdä yhtään mitään. – Jos vedet ovat sulat ja lintu liikkuu rannassa ja osaa vielä lentääkin, ei ole hätää. Mutta jos lintu on yksin rannassa vielä lumien ja pakkasten tultua ja näyttää nälkiintyneeltä ja apaattiselta eikä lähde karkuun, jos sitä lähestyy, silloin on syytä seurata tilannetta. Ja vaikka vesilintu näyttäisi nälkiintyneeltä, sitä ei Södersvedin mukaan talvellakaan pidä syöttää. Sen sijaan kannattaa ottaa yhteyttä eläinsuojeluyhdistykseen tai paikalliseen lintuharrastusjärjestöön, jotka auttavat linnun toimittamista hoitoon. Joutsenet juuttuvat harvoin jäähän kiinniSödersvedin mukaan jäällä paikoillaan pysyttelevät joutsenet herättävät säännöllisesti huolta kansalaisissa. Usein ei niistäkään ei tarvitse huolestua. – Linnut säästävät energiaa liikkumalla mahdollisimman vähän. Joutsen voi istua jäällä tuntukausia tai vaikka koko päivän. Hyvin harvoin joutsenet esimerkiksi jäätyvät kiinni, vaikka ilmoituksia niistä tulee joka vuosi. Lintu voi selvitä muuttomatkasta yksinkinSödersvedillä on kaiken kaikkiaan lohdullista kerrottavaa muista jälkeen jääneistä linnuista huolestuneille. – Kyllä yksinäisetkin viivyttelijät yleensä lähtevät, vaikka sitten vähän myöhemmin kuin muut. Yleensä linnut muuttavat porukalla, mutta niitä näkee yksinäänkin menossa. – Emme oikeasti voi tietää ilman lähetintä, mihin lintu suuntaa, mutta periaatteessa lintu voi hyvin selvitä yksinäänkin. Lue myös: Asiantuntija tyrmää vesilintujen ruokinnan: Jätä väliin etenkin kesällä |