Ukrainan sodan aikana Vladimir Putinin armeija on säännöllisesti tuhonnut Ukrainan sähkö- ja energiaverkkoja jättäen ukrainalaisia kylmän ja pimeän armoille.
Vaikuttaa siltä, että Ukraina on päättänyt antaa Venäjän maistaa omaa lääkettään, sillä Ukraina on viime aikoina kiihdyttänyt iskujaan Venäjän energiantuotantoa ja -jakelua vastaan.
Ukrainan energiasodalla on ollut jo konkreettisia vaikutuksia venäläisten arkeen.
Ukrainan sunnuntaina tekemä ohjusisku Belgorodin alueelle on aiheuttanut massiivisia sähkökatkoksia ja vaikeuttanut kuuman veden saantia. Ukrainan kerrotaan iskeneen merkittävään voimalaitokseen.
Samaan aikaan iskut Venäjän öljynjalostamoihin ovat vaikeuttaneet polttoaineiden saatavuutta Venäjällä sekä sotkeneet Venäjän öljy- ja kaasubisneksiä.
MTV Uutiset kertoi vastikään Venäjällä jylläävästä bensapulasta. Voit lukea bensapulasta lisää
täältä
.
Venäjä on jo joutunut rajoittamaan polttoaineiden vientiä maailmalle. Venäjä on yksi dieselin merkittävimmistä viejistä koko maailmassa.
Jalostamojen lisäksi Ukraina on iskenyt myös jakeluverkkoa eli putkistoja ja terminaaleja vastaan.
Mitä tästä seuraa?
Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, europarlamentaarikko Pekka Toveri arvioi, että Ukraina on pystynyt iskuillaan heikentämään merkittävästi Venäjän energiateollisuuden toimivuutta.
– Pahimmillaan neljännes jalostuskapasiteetista on ollut joutokäynnillä sen takia, ettei materiaaleja ole saatu toimitettua.
Öljykaupan sotkeminen vie Venäjän hallinnolta kallisarvoisia tulovirtoja, joita voidaan käyttää sotatoimiin.
Pekka Toverin mukaan Ukrainan iskuilla on vaikutusta Venäjän kykyyn rahoittaa sotaa.MTV / AOP
Toverin mukaan Ukrainan iskut etenkin lähempänä Ukrainaa sijaitseviin jalostamoihin ovat helpottaneet painetta rintamalla jonkin verran, sillä polttoainetta joudutaan toimittamaan pidemmän matkan takaa.
– Kyllähän asevoimille polttoainetta pystytään toimittamaan, mutta se on sitten siviileiltä pois.
Pekka Toverin arvion mukaan Ukrainan onnistuneet iskut syvälle Venäjän alueelle ovat merkki siitä, että Venäjällä on yhä vähemmän ja vähemmän ilmapuolustusresursseja käytössään.
Kalustoa joudutaan hajauttamaan sekä kotirintamalle että varsinaiselle sotatoimialueelle.
– Venäjä on iso maa ja sieltä löytyy aina sellaisia reittejä iskeä, mitä ilmapuolustus ei pysty valvomaan ja mitä kautta päästään kohteiden lähelle.
Kestääkö kansa?
Venäjän sotakassa hupenee ja samaan aikaan Neuvostoliiton aikaiset varastot tyhjenevät kalustosta. Niin kutsutun hyvinvointirahaston pohja häämöttää ja Venäjä on jo alkanut kehittää uusia toimia sodan rahoittamiseksi.
Lännen talousasiantuntijat ovat arvioineet, että Venäjän vararahasto olisi käytetty loppuun vuoden 2026 puoliväliin mennessä.
Kyseessä on rahasto, jonne Venäjä on tallettanut energianmyynnistä saamiaan miljardeja pahan päivän varalle.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:50Katso toimittajamme raportti Ukrainasta: "Täällä toivotaan, ettei Trumpin takki käänny pian uudestaan".
Presidentti Vladimir Putin on pyrkinyt tietoisesti välttämään sodan käytännön vaikutusten näkymistä tavallisten ihmisten elämässä, ja tätä illuusiota Ukraina yrittää nyt särkeä.
– Toivotaan varmasti, että Venäjän hallinnolle luodaan painetta, ettei sota voi jatkua loputtomiin, kun tavalliset venäläiset kärsivät, Pekka Toveri sanoo.
Toveri uskoo, että Ukrainan iskut lisäävät osan venäläisistä tyytymättömyyttä hallintoa kohtaan, mutta osalla venäläisistä iskut voivat sen sijaan kasvattaa inhoa Ukrainaa kohtaan.
Mihinkään vallankumoukselliseen muutokseen Toveri ei usko, Venäjän perusluonteen vuoksi.
Esimerkiksi Venäjän sisäisen turvallisuuden budjettia ollaan kasvattamassa huomattavasti ensi vuonna.
– Kyllähän siellä varaudutaan pitämään huolta siitä, etteivät kansalaiset lähde kaduille. Diktatuurissa riski lähteä kaduille on iso, sillä jos et tule ammutuksi, olet vuosikymmeniä vankileirillä.
– Kyllä venäläiset kurjuutta osaavat kestää, sillä tiedetään, että vaihtoehtona on nappi otsaan.
Venäjä on päättänyt nostaa myös arvonlisäveroa ja pyrkii kasvattamaan valtion tulovirtoja.
Pekka Toverin mukaan Venäjällä on alettu tehdä lainsäädännöllisiä valmisteluja, että ihmisten pankkitilejä voidaan tarvittaessa jäädyttää.
– Käytännössä voidaan imuroida rahat pankeista, jos tarve tulee. Venäläiset ovat nostaneet jo mittavia määriä rahoja tileiltään, koska pelkäävät. Kyllä keinoja löytyy.
Entä rauha?
Pekka Toveri näkee, ettei tällä hetkellä ole mitään edellytyksiä rauhaan. Hänen mukaansa Venäjä on käytännössä torjunut neuvottelut erilaisilla korkean tason kokoonpanoilla.
Venäjän toiminta osoittaa Toverin mukaan selvästi, ettei maalla ole mitään intressejä neuvotella rauhasta.
– Alaskassa päätettiin, ettei haeta tulitaukoa ensin vaan suoraan rauhaa. Tämä on äärimmäisen typerä päätös, koska rauhanneuvottelut voivat edullisissakin olosuhteissa kestää vuosia.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:49MTV Ukrainassa: Sotaveteraanien syrjäytyminen halutaan estää.
Toverin mukaan ainoa keino ratkaista tilanne on, että Venäjä pakotetaan neuvottelemaan rauhasta.
– Niin, että Venäjä ymmärtää, että se voi menettää miehitettyjä alueita ja sodassa voi käydä vielä huonommin.
Toverin mukaan myös Kiinaa tulisi painostaa, sillä maa käytännössä mahdollistaa Putinin sodan jatkumisen. Toveri kuvaileekin Kiinaa ”peikoksi taustalla.”
Ukrainan kädet eivät ole enää sidotut
Ukrainan kannalta myönteisenä kehityksenä voidaan pitää, ettei länsi vaikuta enää entiseen tapaan rajoittavan iskuja syvälle Venäjän maaperälle.
– Ennen vaaleja presidentti Joe Biden sanoi vielä, ettei Venäjän öljyteollisuutta vastaan saa iskeä, ettei bensan hinta nouse ennen vaaleja myös Yhdysvalloissa, Pekka Toveri sanoo.
– Rajoitteita ei ilmeisesti enää ole. Kenraali (Keith) Kellogg (Trumpin erityislähettiläs) sanoi vastikään haastattelussa, että Ukrainalle on annettu lupa iskeä syvälle Venäjälle kaikenlaisilla asejärjestelmillä.
Yhdysvaltojen kerrottiin vastikään harkitsevan myös Ukrainan aseistamista Tomahawk-risteilyohjuksilla.
Pekka Toverin mukaan raskaalla ohjuskalustolla olisi sodan kulkuun suuria vaikutuksia.
– Vaikutukset alkaisivat nopeasti olemaan sitä luokkaa, että jos tuhojen korjaamiset ovat jo nyt vaikeita, niin sen jälkeen se vasta olisikin.
Tommi Forsman työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana, editoivana toimittajana sekä etusivua taittavana toimittajana. Hän kirjoittaa laajasti eri aiheista.
