Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö näkee keväällä tapahtuneen muutoksen tavassa, jolla Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Venäjä on aiempaa selvemmin ottanut kohteikseen esimerkiksi Ukrainan voimalaitokset ja muun kriittisen infrastruktuurin.
Kremlillä olisi aiemminkin ollut kyky tehdä vastaavia iskuja, mutta samassa mittakaavassa se ei ole näin tehnyt. Mikä on muuttunut? Syytä voi vain spekuloida, Käihkö sanoo.
– Venäjä on turhautunut ja pidäke tehdä näitä hyökkäyksiä on mennyt. Ehkä Venäjä on miettinyt, että Ukrainaan tulisi myötämielinen hallinto, jolloin olisi hyvä, että sillä olisi tiettyjä kriittisen infrastruktuurin edellytyksiä, Käihkö pohtii.
– Nyt Venäjällä on turhauduttu lukkiutuneeseen tilanteeseen ja on etsitty uusia kohteita, joihin ei olla aikaisemmin hyökätty, hän jatkaa.
Lue myös: Kommentti: Venäjä bluffaa, koska pelkää – Putin uhkailee nyt suoraan Euroopan pieniä maita
Ukraina taas on vastannut hyökkäämällä Venäjän energiakohteisiin.
– Ukrainan sodassa on ollut tietynlaisia rajoituksia, ehkä neuvoteltujakin: Jos me emme hyökkää tällaiseen kohteeseen, älkää te hyökätkö tuollaiseen kohteeseen, Käihkö katsoo.
Pidäkkeitä on yhä olemassa. Esimerkiksi ydinvoimaloita vastaan hyökkäämistä on selvästi vältetty, joskin Etelä-Ukrainan Zaporizhzhjan ydinvoimalan turvallisuustilanne on ollut jatkuva huolenaihe sodan alusta alkaen. Ydinvoimalan alue on tällä hetkellä Venäjän miehittämä.
