Jyrki oli ajamassa töistä kotiin, kun silmissä pimeni verensokerin laskiessa – tuomittiin sairauskohtauksen aiheuttamasta kolarista
3:39Diabeteksen hoitoon on kehitetty diabeetikon elämää helpottava älykäs insuliinipumppu. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan hanki niitä, mikä uhkaa laittaa potilaat eriarvoiseen asemaan.
Julkaistu 13.03.2021 06:05
Ville Eklund
ville.eklund@mtv.fi
Espoolainen Jyrki Seppänen, 63, oli viime kesäkuussa ajamassa töistä kotiinsa Espooseen, kun hän sai diabetekseen liittyvän sairauskohtauksen ja ajoi nokkakolarin vastaantulevaan autoon. Sen seurauksena hän sai rikostuomion.
Seppänen aikoo viedä tapauksensa korkeampaan oikeusasteeseen. Hän ei pidä hyväksyttävänä, että yllättävän sairauskohtauksen saanut tuomitaan rikoksesta.
Kolari, josta ei muista mitään
Seppänen kertoo, että oli 10. kesäkuuta lopettelemassa päivää työpaikallaan Hyvinkäällä. Päivä oli ollut kuuma ja työtahdiltaan hektinen. Ennen rattiin nousua hän oli nauttinut suklaata ja banaanin. Niin hän tapasi aina tehdä, koska oli sairastanut yli 30 vuotta ykköstyypin diabetesta. Sairaus pakottaa pitämään huolta verensokerin tasapainosta.
Matka sujui hyvin, mutta hänen tietoisuutensa alkoi nopeasti sumenemaan Kehä I:llä.
– Viimeinen muistikuva oli Leppävaaran tunnelissa. Seuraava muistikuva on Westendinpuiston koulun luona ambulanssissa, Seppänen kertoo.
Seppänen oli ajanut vastaantulevien kaistalla ja pientareella, kurvannut liikenteenjakajan väärältä puolelta, törmännyt kahteen liikennemerkkiin ja pakottanut muut autot väistelemään auton arvaamatonta kulkua. Lopulta hän oli kolaroinut vastaantulevan henkilöauton kanssa.
Kolari oli onnekkaasti vähäinen. Seppäsen tietojen mukaan se tapahtui noin kolmenkympin nopeudella kulmahipaisuna, hänen autonsa oikea kulma osui vastaantulijaan. Kummankaan osapuolen turvatyyny ei lauennut tilanteessa.
Viranomaisille tilanteen laatu paljastui, kun nollat puhaltaneen miehen tila parani sokerin saamisen jälkeen. Käytöksen syynä oli hypoglykemiaksi kutsuttu matalan verensokerin tila, jossa verensokerin lasku johtaa lopulta kuljettajan tajuttomuuteen. Sitä ennen henkilöltä voi täysin puuttua sairaudentunto, muisti sekä ymmärrys tilanteen hallinnasta ja vaarallisuudesta.
Jyrki Seppänen ihmettelee oikeuden päätöstä.MTV Uutiset
Oikeus vaati parempaa hoitoa ja seurantaa
Järkytyksenä Seppäselle tuli, että tapauksen johdosta häntä epäiltiin rikoksesta. Lopulta syytteeksi kirjattiin törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Samalla häneltä vietiin yhdeksäksi kuukaudeksi ajo-oikeus.
Oikeudessa kiistan ytimeksi täsmentyi se, olisiko miehen pitänyt mitata verensokerinsa ennen ajamaan lähtöä. Seppänen oli mitannut verensokerinsa edellisen kerran saman päivän aamuna.
Seppänen kertoo mitanneensa usein verensokerinsa ennen ajoa, mutta ei ollut toiminut näin tapahtumapäivänä, koska oli mielestään syönyt hyvin. Vuosikymmenten aikana hän oli tottunut sokeritaudin oireisiin ja tunnisti laskevan verensokerin merkit. Ajamaan lähtiessä hän mittasi sokerit silloin, kun oli tilanteesta epävarma.
Oikeus kuitenkin katsoi, että "Seppänen olisi voinut paremmalla diabeteksen hoidolla ja seurannalla estää verensokerinsa laskemisen sille tasolle, jolle se oli tapahtuma-aikana laskenut aiheuttaen Seppäsen ajokyvyn heikkenemisen".
Seppänen tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 50 päiväsakon rangaistukseen.
– Kaikki oli hyvässä kunnossa, kun lähdin kolmelta ajamaan Hyvinkäältä kohti Espoota, Seppänen toteaa itse.
Seppänen kertoo hoitaneensa itseään jo 35 vuotta, jo pelkästään sen vuoksi, että hoitamattomana diabetes voi aiheuttaa lisäsairauksia. Hän kertoo tottuneensa kuuntelemaan kehoaan ja tunnistamaan alhaisen verensokerin merkit. Nyt tullut kohtaus oli kuitenkin yllätyksellinen.
– Se oli ennalta-arvaamaton tilanne, jossa en pystynyt tekemään mitään, Seppänen sanoo.
Hän kokeekin, että häntä syyllistetään aiheetta siitä, että hän olisi laiminlyönyt sairautensa hoidon.
Suomessa on Diabetesliiton mukaan noin 50 000 tyypin 1 diabeteksen sairastajaa ja ainakin 350 000 tyypin 2 sairastajaa. Kun mukaan lasketaan arvio diagnosoimattomien sairastajien määrästä, nousee luku liiton mukaan puoleen miljoonaan suomalaiseen. Vaikka kaikilla hoito ei ole sellaista, että vastaavan tapauksen riski olisi läsnä, on asialla merkitystä monille diabeetikoille.
– Haluaisin olla esimerkkinä tälle suurelle ihmismäärälle. Taistelkaa oikeuksienne puolesta. Älkää luovuttako, Seppänen sanoo.
Jatkossa vastaava onnettomuus on Seppäselle erittäin epätodennäköinen. Hän sai tapahtuneen jälkeen verensokeritasoja automaattisesti seuraavan laitteen, joka ilmoittaa tiedot verensokerin vaihteluista suoraan hänen kännykkäänsä. Aiemmin välinettä ei oltu katsottu tarpeelliseksi asentaa hyvien laboratoriotulosten vuoksi. Onnettomuus muutti tilanteen.
