Mies ajoi Suomen vilkkainta tietä väärään suuntaan, kolaroi kahdesti ja aiheutti moottoripyöräilijän kuoleman – syynä diabetes

Helsingin hovioikeus ratkaisi poikkeuksellisen liikenneturmajutun tänään. Hovioikeus päätyi korottamaan viisikymppiselle miehelle määrättyä rangaistusta tuntuvasti.

Helsinkiläismies oli loppukesästä 2019 lähtenyt kotoaan autolla Pukinmäen huoltoasemalle ja noin puolitoista tuntia myöhemmin jatkanut huoltoasemalta matkaa Kehä I:lle, joka on Suomen vilkkaimmin liikennöity tie. 

Mies oli lähtenyt kulkemaan kehätietä vastaantulevien ajorataa pitkin ja törmännyt matkalla ensin yhteen henkilöautoon ja myöhemmin sekä toiseen henkilöautoon että moottoripyöräilijään.

Moottoripyörän kuljettaja kuoli onnettomuudessa saamiinsa vammoihin. Jälkimmäiseen törmäykseen osallisena ollut henkilöauto tuhoutui korjauskelvottomaksi, ja myös ensimmäisenä kolaroitu auto vaurioitui.

Mies kiisti vastuunsa

Onnettomuutta puitiin Helsingin käräjäoikeudessa vuonna 2020. Miestä syytettiin muun muassa moottoripyöräilijän törkeästä kuolemantuottamuksesta sekä useammasta liikennerikoksesta.

Kyse ei kuitenkaan ollut aivan tavallisesta liikenneonnettomuusjutusta.

Oikeudessa mies kiisti kaikki häntä vastaan nostetut syytteet ja rikosvastuun sillä perusteella, että hänellä oli tapahtumien aikaan diabeteksesta johtuva hypoglykemiakohtaus, eli insuliinisokki. Hypoglykemiakohtauksessa henkilö on joko toimintakyvytön tai tajuton erittäin alhaisen verensokerin takia.

Mies kertoi muistavansa tapahtumien ajalta vain sen, kun hän oli kotona syömässä. Seuraavan kerran mies oli havahtunut kolarin jälkeen ambulanssista.

Mies kertoi käräjillä, että otti insuliinia ruokailun yhteydessä. Tarkkaa annosta hän ei enää muistanut. Mies kertoi sairastaneensa diabetesta 7-vuotiaasta lähtien ja saavansa hypoglykemiakohtauksia viikoittain.

Ajo-oikeutensa mies oli menettänyt sairautensa takia jo 1990-luvun lopulla.

Miehellä oli tästä huolimatta tapana ajaa autolla silloin tällöin. Hänet oli tuomittu tästä syystä useampaan kertaan aiemmin. Mies oli myös löydetty auton ratista sairauskohtauksen vallassa.

Lue myös: Syy, johon kolme neljästä diabeetikosta kuolee – hälyttäviä muutoksia usein jo ennen diagnoosia

Käräjäoikeus: Mies ei ollut vastuussa

Käräjäoikeus päätyi ratkaisemaan tapauksen niin, että miehen katsottiin olleen vastuussa siitä, että hän lähti autolla luvatta liikenteeseen ja päätyi huoltoasemalle. Miehen ei kuitenkaan katsottu olevan vastuussa siitä, mitä noin puolentoista tunnin mittaisen huoltoasemapysähdyksen jälkeen tapahtui.

Oikeudessa kuultiin todistajana muun muassa asiantuntijalääkäriä, joka kertoi, että hypoglykemiakohtaus saapuu yleensä asteittain.

Oikeus ei uskonut miestä siltä osin, kuin tämä kertoi, ettei muistanut mitään kotoa lähtemisestä. Sitä ei epäilty, etteikö mies olisi ollut täysin kyvytön rattiin huoltoasemalta lähdettyään.

Mies tuomittiin kahdesta kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta sekä kahdesta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. 

Miestä oli syytetty moottoripyöräilijän kuoleman takia siis myös törkeästä kuolemantuottamuksesta, mutta tämä syyte käräjillä hylättiin, sillä miehen ei katsottu olleen kolarin aikaan vastuussa omasta käytöksestään.

Rangaistukseksi käräjäoikeus määräsi 3 kuukautta ehdollista vankeutta.

Syyttäjä valitti

Syyttäjä valitti tuomiosta hovioikeuteen. Syyttäjä halusi, että mies tuomitaan myös moottoripyöräilijän kuoleman aiheuttamisesta.

Perusteluina oli muun muassa, että mies oli käräjätuomionkin perusteella ollut kotoaan lähtiessään tietoinen mahdollisista seurauksista sekä siitä, ettei hänellä ylipäätään ollut lupaa ajaa autolla.

Syyttäjä kiinnitti huomiota myös siihen, että mies oli toistuvasti ollut liikkeessä autolla, vaikka ajo-oikeutta ei ollut. Oli myös selvää, että miehen ennakoitavissa oli, että hänen on päästävä huoltoasemalta jotenkin pois, jos hän sinne autolla lähtee.

Lisäksi syyttäjä mainitsi, että mies oli vielä kuolonkolarinkin jälkeen tavattu luvatta auton ratista.

Lue myös: Iäkäs pyöräilijä kuoli Helsingissä, poliisi epäilee autoilijan ajaneen naisen päälle

Paljastava valvontakameravideo 

Hovioikeus päätyi arvioimaan asiaa uudestaan. Myös hovioikeudessa kuultiin asiantuntijalääkäriä, joka oli aiemmin äänessä käräjäoikeudessa.

Lääkäri kertoi, että hypoglykemiakohtauksessa tajunnan menetystä edeltävät muistikatkoksien kestot ovat hyvin yksilöllisiä, mutta ne kestävät yleensä tunnista kahteen.

Lääkärin mukaan tällaiseen kohtaukseen johtava verensokerin aleneminen on liukuma, jossa aivotoiminta laskee ajan kuluessa.

Lääkäri piti mahdollisena, että miehellä oli ollut kotoa lähtiessään alhaisesta verensokerista johtuva ärtymystila, mutta ei todennäköisesti vielä muistikatkosta.

Hovissa arvioitiin myös muuta todistelua. Kirjallisena todisteena oli esimerkiksi valvontakameravideo Pukinmäen huoltoasemalta. Siinä näkyi, miten mies saapui paikalle, parkkeerasi autonsa ja asioi liikkeessä ensin normaalisti.

Sitten miehen käytös alkoi muuttua. Mies haparoi ja lähtiessään näytti siltä, ettei tiedä edes, miten autolla lähdetään liikkeelle. Mies teki autonsa luona lähtöä noin kymmenen minuutin ajan. 

Koko vierailu huoltoasemalla kesti puolitoista tuntia. 

Vaikutti siis siltä, että mies oli todennäköisimmin saanut sairauskohtauksen vasta huoltoasemalle saavuttuaan.

Merkittävästi kovempi rangaistus

Käräjäoikeus siis katsoi, ettei miehen toiminta ollut enää huoltoasemalta lähtemisen jälkeen rangaistavaa, koska mies ei enää tuolloin pystynyt kontrolloimaan tekojaan.

Hovioikeus otti tiukemman linjan.

Hovioikeuden mukaan mies oli vastuussa omasta käytöksestään, sillä hänen olisi alun alkaenkin pitänyt ymmärtää, ettei hän voi lähteä autolla liikenteeseen.

Hovioikeuden mukaan mies oli myös ottanut tietoisen riskin, sillä hän oli ennen ajoon lähtöä ruokaillut ja pistänyt insuliinia. Miehen lääkitystä oli vastikään rukattu, ja olemassa oli virheannostuksen mahdollisuus.

Lisäksi hovioikeus totesi, ettei mies voinut olettaa jäävänsä huoltoasemalle ikuisiksi ajoiksi. Siksi hänen täytyi sinne lähtiessään ymmärtää, että palattavakin olisi.

Mies ei ollut oikeudessa edes väittänyt, että hän olisi aikonut jatkaa matkaa jalan.

– * (miehen nimi) ei voi vedota sairauskohtaukseen vastuusta vapautuakseen tilanteessa, jossa verensokerin laskusta aiheutuvan sairauskohtauksen ja vahinkoriskin ilmeisyys ovat olleet * havaittavissa ennen, kun hän oli tehnyt tietoisen päätöksen lähteä kotoa kuljettamaan ajoneuvoa huoltoasemalle, oikeus summasi.

Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden tuomiota huomattavasti.

Miehen syyksi luettiin myös moottoripyöräilijän törkeä kuolemantuottamus. Lisäksi liikenneturvallisuuden vaarantamisista katsottiin törkeäksi.

Mies määrättiin 1 vuoden ja 6 kuukauden mittaiseen ehdolliseen vankeuteen, mutta lisäksi vielä 60 tunnin mittaiseen yhdyskuntapalveluun. Rangaistus koveni aiemmin käräjäoikeudessa annetusta siis yli vuodella.

Lue myös: Tunnetko oireet? Tutkimus paljastaa, kuinka hälyttävän usein diabetes todetaan sattumalta