Joka kymmenes on joutunut identiteettivarkauden uhriksi verkossa

Kymmenen prosenttia verkkokyselyyn vastanneista on joutunut identiteettivarkauden kohteeksi eli joku on esiintynyt verkossa heidän henkilöllisyydellään.

Joka neljäs kertoo kohdanneensa internetissä häirintää. Häirinnän muodot ovat olleet henkilöön menevää loanheittoa, seksuaalissävytteistä ehdottelua etenkin nuorille, keskustelua häiritseviä tarkoituksellisen provosoivia kommentteja eli trollaamista sekä roskapostia.

Vastaajien mielestä etenkin nuorten turvallisesta verkon käytöstä pitäisi puhua enemmän.

Häirinnästä huolimatta kaksi kolmasosaa vastaajista puolusti nimimerkin käyttöä verkkokeskusteluissa. Monen mielestä anonymiteetti on olennainen osa sananvapautta.

Rikoslaki ei tunne identiteettivarkautta

Suomessa ei toistaiseksi tunneta rikosnimikettä identiteettivarkaus.

– Sen takia meillä ei ole kunnollisia, järkeviä tilastoja, sillä poliisin tilastot tehdään rikosnimikkeittäin. Identiteettivarkaus voi ilmetä petoksena tai kunnianloukkauksena, keskusrikospoliisin ylitarkastaja Sari Kajantie kertoo.

– Ehkä se, mikä rikosilmiönä on eniten nousussa, ovat erilaiset petokset. Ihmisen sähköistä tietoa käytetään väärin verkossa taloudellisen hyödyn hankkimiseen.

Tyypillinen ja ehkä massiivisin rikos on, että luottokorttinumeroa käytetään väärin. Verkossa käytettävä luottokorttitiedot joutuvat rikollisen haltuun ja rikolliset ostavat esimerkiksi elektroniikkaa myyvästä verkkokaupasta kalliita tuotteita.

– Mutta tässähän luottokorttijärjestelmä suojelee yksittäistä kuluttajaa. Kortin virallinen haltija ei joudu tätä kustantamaan, jos tiedot ovat joutuneet vääriin käsiin, Kajantie muistuttaa.

Myös erilaisia huijauksia toteutetaan verkossa, nykyään Facebookissakin. Tyypillisiä tapoja ovat sähköpostit lottovoitoista, niin kutsutut nigerialaiskirjeet, joissa pyydetään rahaa tai tietoja.

Netin vaaroista keskustellaan SuomiAreenalla

Huijauksista huolimatta suomalaiset uskovat internetin myönteisiin mahdollisuuksiin. Melkein 90 prosenttia vastaajista osaa mielestään käyttää internetiä ja ymmärtää sen käytön riskit.

Yhdeksän kymmenestä vastaajan mielestä internet on esimerkiksi kansalaistoiminnan keskeinen työkalu.

Sisäministeriön ja MTV3:n kyselyyn vastasi lähes 300 MTV3:n verkkosivujen kävijää. Tulokset ovat pienen otannan vuoksi suuntaa-antavia, eivät tilastollisesti edustavia.

Kysely pohjustaa paneelikeskustelua "Nakuna netissä – paljastuuko internetissä kaikki?". Se käydään keskiviikkona 18.7. kello 15.45-17.00 Porin SuomiAreenalla. Keskustelua voi seurata verkossa osoitteessa www.intermin.fi/suomi/suomiareena.

(MTV3)