Esiteini-ikäisten poikien adhd-lääkkeiden käyttö on kasvanut Suomessa voimakkaasti.
Kelan tuoreen selvityksen mukaan useampi kuin joka kymmenes 10–12-vuotiaista pojista käytti viime vuonna Suomessa lääkkeitä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön eli adhd:hen.
Osuus on lähes kolme kertaa suurempi kuin vuonna 2015.
Luvut perustuvat adhd-lääkeostoista korvauksia saaneiden määriin.
Diagnoosit yleistyneet tasaisesti
Kelan mukaan lasten adhd-diagnoosit ja -lääkkeiden käyttö ovat yleistyneet Suomessa tasaisesti koko 2000-luvun ajan.
– Pojilla adhd:n diagnosointi ja adhd-lääkehoidon aloitus painottuvat selkeästi alakouluikään, sanoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori tiedotteessa.
Myös tytöillä adhd-lääkkeiden käyttö on yleistynyt viime vuosina.
Aiempien tutkimusten perusteella on Kelan mukaan arvioitu, että adhd:n esiintyvyys olisi noin viidestä seitsemään prosenttia.
Alueelliset erot merkittäviä
Selvityksen mukaan alueelliset erot 10–12-vuotiaiden poikien adhd-lääkkeiden käytössä ovat merkittäviä. Yleisintä käyttö on Itä-Suomessa ja Lapissa.
Itä-Suomessa osuus on lähes viidennes.
Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla ja Helsingissä käyttö on vähäisintä. Näissä osuus on kahdeksan prosentin paikkeilla.
– Itä-Suomessa adhd-lääkkeiden käyttö on näillä esiteinipojilla niin yleistä, että yhtä suuria esiintyvyyslukuja ei juurikaan ole tiedossamme muualla kuin Islannissa, Vuori sanoo.
Lue myös: ADHD on Pirjo Longan supervoima: "Kuvauksissa keskittymistäni ei häiritse mikään"
Hallituksen leikkaukset vertautuvat lamavuosien toimiin, mutta romuttavatko ne koko hyvinvointiyhteiskunnan? Tutkija vastaa
Yleistymiseen useita syitä
Loppuvuodesta syntyneet pojat saavat adhd-diagnoosin ja käyttävät adhd-lääkkeitä todennäköisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet sekä maailmalla että Suomessa.
Tämä on ollut tiedossa aikaisempien tutkimusten perusteella.
Ilmiö näkyi myös Kelan selvityksessä. Vuonna 2023 adhd-lääkkeitä käyttäneiden osuus loppuvuodesta syntyneillä oli vajaan kolmanneksen suurempi kuin alkuvuodesta syntyneillä.
Tutkijat arvioivat, että adhd-diagnoosien ja -lääkehoidon yleistyminen johtuu monesta asiasta.
Taustalla on muutoksia kliinisissä käytännöissä, ja esimerkiksi adhd:n diagnoosikriteerit ovat hieman väljentyneet.
Myös Käypä hoito -suosituksessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Kelan mukaan asiantuntijat ovat pohtineet myös lasten kasvu- ja kouluympäristössä tapahtuneiden muutosten ja digitalisaation sekä älypuhelinten yleistymisen olevan ilmiön taustalla.
– On tärkeää käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, haetaanko ratkaisuja alakouluikäisten poikien toimintakyvyn haasteisiin jo turhankin usein adhd-lääkkeistä. Mielestäni olisi erittäin tärkeää muodostaa tarkempi kokonaiskuva lasten adhd-oireiden hoidon toteutumisesta eri puolilla maata, Vuori pohtii.