Kännykän katselua olisi tärkeä tauottaa. Noin 20 minuutin välein kannattaa katsella kauas, jotta silmät saavat lepoa.
Optiikkaketju Instrumentariumin tuoreen kyselytutkimuksen perusteella suurin osa suomalaisista katsoo älypuhelintaan alle 30 sentin etäisyydeltä eikä tiedä, millaisia vaikutuksia runsaalla lähikatselulla voi olla silmille. Samaan aikaan moni on kuitenkin huolissaan älypuhelimen pitkäaikaisen katselun vaikutuksista, ja lähes puolet on kokenut älypuhelimen runsaan käytön jälkeen silmien rasittumista tai kipua.
Noin joka viides vastaajista on joutunut vähentämään ruutujen katselua kuivasilmäisyysoireiden takia. Kyselyyn vastasi helmikuussa noin tuhat suomalaisaikuista.
Instrumentariumista suositellaan pidentämään älylaitteen katseluetäisyyttä vähintään kolmeenkymmeneen, mutta mieluummin jopa neljäänkymmeneen senttiin.
– 30–40 sentin etäisyydellä kuormitus on jo selvästi pienempää kuin 10–20 sentin päässä, mikä perustuu siihen, että mitä lähemmäs silmiä kohde tuodaan, sitä enemmän silmien täytyy työskennellä tarkan ja yhtenäisen kuvan eteen, kertoo yrityksen optometristi Riikka Torvela.
Lue myös: Silmät kertovat paljon terveydestä – voivat antaa viitteitä monista sairauksista
Lääkärikeskus Mehiläisen silmätautien erikoislääkäri Pekko Hujanen pitää lähikatselun tauottamista olennaisempana asiana kuin katseluetäisyyttä. Noin 20 minuutin välein olisi tärkeä katsella kauas, jolloin silmät saavat lepoa. Samalla on hyvä mahdollisuus korjata myös katseluasentoa ergonomisemmaksi. Vaihtoehtoisesti silmiä voi pitää välillä hetken kiinni.
– Katseluetäisyys sen sijaan on hyvin yksilöllinen asia. Nuoremmilla katseluetäisyys on yleensä lyhyempi, sillä he pystyvät tarkentamaan lähelle luontaisesti paremmin kuin yli 40-vuotiaat, joille alkaa tulla ikänäköä. Ikänäkö itsessään pidentää katseluetäisyyttä, Hujanen sanoo.
Kirja on silmille kännykkää parempi
Hujasen mukaan lähikatselun haitat kytkeytyvät kolmeen kokonaisuuteen. Mitä lähemmäs silmiä esine tuodaan, sitä enemmän silmien pitää kääntyä sisäänpäin, mikä rasittaa silmän lihaksia. Tutkimusten mukaan digitaalisten näyttöjen lähikatselu vähentää silmien räpsymistä jopa kolmannekseen niin sanotusta normaalitilasta, jolloin silmän pinta alkaa kuivua.
– Lisäksi älylaitteiden lähikatselu voi herkästi aiheuttaa päänsärkyä, joka voi johtua silmistä tai huonon katseluergonomian aikaansaamista niska-hartiavaivoista.
Älylaitteiden pitkäkestoisesta lähikatselusta voi seurata esimerkiksi silmien väsymistä, kirvelyä tai vetistelyä tai näön hetkittäistä sumentumista. Hujasen mukaan runsas lähikatselu aiheuttaa erityisen herkästi oireita niille, joilla on ennestään esimerkiksi kuivasilmäisyyttä.
Lue myös: Saatat lyhentää silmälasiesi käyttöikää pienillä mokilla huomaamattasi: "Moni ei tiedosta"
Tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsilla ja nuorilla runsas älylaitteiden lähikatselu voi lisätä likitaitteisuuden riskiä tai kiihdyttää jo olemassa olevaa likitaitteisuutta.
Kaikki pitkäkestoinen lähikatselu ei ole silmille yhtä haitallista. Esimerkiksi painettua kirjaa lukiessa räpyttelytiheys ei harvene yhtä paljon kuin älylaitetta katsellessa, huomauttaa Riikka Torvela.
– Viimeistään kirjan sivua kääntäessä lukija yleensä ehtii hetken lepuutella silmiään. Ruutua katsellessa jäämme herkästi tapittamaan näyttöä. Ja harvapa pitää kirjaa 20 sentin päässä kasvoista viittä tuntia joka ikinen päivä, mikä taas jostain syystä on ihmisille kauhean luontaista älylaitteiden kanssa, Torvela naurahtaa.
Myös korjaamaton taittovirhe voi oireilla
Optikolle hakeutuu selvästi aiempaa enemmän erityisesti nuoria aikuisia, jotka kuvailevat epämääräisiä silmäoireita ja epäilevät näkönsä heikentymistä, kertoo Torvela.
– Kun vyyhtiä aletaan purkaa, siellä usein on myös silmälasien tarvetta tai korjaamatonta taittovirhettä, mutta monesti käy ilmi, että oireet voivat ainakin osittain selittyä myös runsaalla lähikatselulla. Kun taustalla on korjaamaton taittovirhe, lähikatselu saattaa aiheuttaa herkemmin tai nopeammin oireita.
Torvela huomauttaa, että hyvä tapa testata, johtuvatko omat silmäoireet runsaasta älylaitteiden katselusta, on yksinkertaisesti vähentää katselua, pidentää katseluetäisyyttä tai vähintäänkin lisätä taukoja. Jos oireet eivät helpota, kannattaa hakeutua näöntutkimukseen.
– Esimerkiksi korjaamaton taittovirhe – oli se sitten miinusta, plussaa tai hajataittoa – voi oireilla muun muassa päänsäryllä, silmien väsymisellä tai näön tarkentamisen vaikeuksilla.