MTV Uutisten kysely: Vain hyvin harva rehtori uskoo, että luvatut rahat riittävät oppivelvollisuuden nostamiseen – "Täysin naurettavaa kuvitella, että 200 euroa riittää"

Tänä syksynä toisen asteen koulutus on ensimmäistä kertaa pakollista peruskoulun päättäville nuorille.

Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen saa MTV Uutisten kyselyssä peruskoulujen ja lukioiden rehtoreilta teilauksen.

Ylivoimainen enemmistö pitää hanketta tarpeettomana. Aikataulu on rehtorien mielestä vähintäänkin liian nopea, ja erityisen skeptisesti suhtaudutaan rahojen riittävyyteen.

Vain neljäsosa pitää tarpeellisena

MTV Uutisten kyselyyn on vastannut 214 rehtoria. Heistä 125 toimii peruskoulussa ja 89 lukiossa.

– Tämä on turha uudistus, joka tulee tulevaisuudessa todella kalliiksi kunnille, eräs rehtori tiivistää tunnelmansa avoimessa vastauksessa.

Oppivelvollisuuden laajentamisella pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. Riskin halutaan pienenevän, kun nuoret pysyvät opintiellä pidempään.

Vain neljäsosa rehtoreista pitää uudistusta tarpeellisena. Kolme neljäsosaa rehtoreista katsoo, ettei oppivelvollisuusiän nostaminen olisi ollut tarpeen.

Lukiorehtorit suhtautuvat koko hankkeeseen peruskoulun rehtoreita penseämmin.

MTV Uutisten kysely on toteutettu yhteistyössä Rehtorit ry:n kanssa. Ammattikoulujen rehtorit eivät kuulu järjestöön.

Rahat eivät riitä, uskovat rehtorit

Oppivelvollisuuden laajentaminen tarkoittaa myös toisen asteen muuttumista maksuttomaksi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on luvannut, että kunnille korvataan täysimääräisesti oppivelvollisuusiän nostamisesta aiheutuvat kulut.

Maksuttoman toisen asteen hintalapuksi valtiolle on opetus- ja kulttuuriministeriössä laskettu noin 110 miljoonaa euroa.

Kannettavien tietokoneiden ja kirjojen hankintaan on varattu valtion rahaa hieman yli 200 euroa lukiolaista kohti.

Yhden ammattikoululaisen tarvikkeiden hankkimiseen rahaa on varattu vain noin 150 euroa.

Juuri kukaan MTV Uutisten kyselyyn vastanneista ei usko, että luvatut rahat riittävät kattamaan kustannukset.

– Lisärahoitus on räikeästi alimitoitettu. 200 eurolla ei saa edes tietokonetta, lukion rehtori kommentoi.

– Kustannukset opiskelijaa kohti moninkertaiset vuodessa moninkertaiset valtion 200 euroon verrattuna. Täysin naurettavaa kuvitella, että 200 euroa riittää, toinen lukion rehtori sanoo.

Suurin osa rehtoreista uskoo, että kulut katetaan leikkaamalla opetuksen kustannuksia muualta.

– Opetusta joudutaan yksipuolistamaan, koska ei ole varaa. Esimerkiksi teatterikäyntejä äidinkielessä vähennetään, keilailu tai uutuusliikuntalajit poistetaan pakollisilta kursseilta, retket vähenevät. Jos määräraha ei riitä, kursseja vähennetään ja ryhmäkokoa kasvatetaan, lukion rehtori arvioi.

"Pikapäätökset ovat ihan järjettömiä"

Koronakriisi on kohta vuoden ajan hankaloittanut arkea kouluissa ja lisännyt kuntien rahareikiä.

Oppositiosta vaadittiin syksyn aikana useaan otteeseen oppivelvollisuuden laajentamisen perumista. Nyt vanhempainvapaalla oleva opetusministeri Li Andersson (vas.) piti kuitenkin aikataulusta tiukasti kiinni.

Rehtorikyselyn vastauksista paistaa vahva huoli siitä, ettei valmisteluaikaa ole tarpeeksi.

Rehtoreista peräti 85 prosenttia katsoo aikataulun olevan liian nopea.

– Tällaiset pikapäätökset ovat ihan järjettömiä. Emme halua toimia poliittisten päättäjien pelikenttänä! peruskoulun rehtori sanoo.

– Epätietoisuus siitä, mitä tämä kaikenkaikkiaan tarkoittaa, on suurta. Kunnissa pitäisi olla paremmin aikaa suunnitella, kuka, miten ja milloin on varmistamassa asioiden sujumista, toinen rehtori toteaa.

Uudistusta on vastustettu tehottomana

Rehtorit eivät aiemminkaan ole liputtaneet varauksetta oppivelvollisuuden laajentamisen puolesta.

MTV Uutisten ja Rehtorit ry:n viime lokakuussa teettämässä kyselyssä puolet rehtoreista ei kannattanut lakimuutosta lainkaan. Saman verran heistä toivoi hankkeelle lykkäystä.

Lue myös: Lukioiden rehtorit eivät lämpene oppivelvollisuusiän korottamiselle, ministeri Andersson yllättyi: ”Arvelen, että rehtorit ymmärtävät koulutuksen tarpeen”

Eduskunta hyväksyi uudistuksen joulukuussa.

Uudistusta on vastustettu tehottomana. Monen arvostelijan mielestä syrjäytymistä ehkäistäisiin paremmin, jos oppivelvollisuuden laajentamiseen käytettävät rahat satsattaisiinkin peruskoululaisiin.

– Jos koulunkäynti ei onnistu yläkouluikäisenä, niin ei se motivaatio siitä nouse, että pakotetaan jatkamaan pari vuotta, peruskoulun rehtori sanoo.

"Kaikki ravisteleva on hyvästä"

Ylivoimaisesti suurin osa rehtoreista arvioi oppivelvollisuuden laajentamisen lisäävän omaa työmääräänsä.

Lukioissa on riittänyt kiirettä jo muutenkin, sillä koronakamppailun lisäksi opettajat ja rehtorit ovat joutuneet valmistelemaan uuteen opetussuunnitelmaan siirtymistä.

Käytännön ongelmista huolimatta neljäsosa rehtoreista pitää uudistusta sinänsä tarpeellisena.

– Lukiomaailma on pitkään ollut linnake, joka on pyrkinyt elitismiin ja itsensä eristämiseen yhteiskunnan ongelmista. Kaikki tätä ravisteleva on hyvästä, eräs lukion rehtori toteaa.