Salminen ei heiluta syyttävää sormea nuoria kohti, mutta muistuttaa vastuullisuudesta.
– Kaikki varmasti yrittävät välttää tartuntojen leviämistä, mutta ymmärrän, että se on näin kesäaikaan hankalaa, Salminen sanoo.
Hän kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, kuinka suuressa seurueessa ja millaisessa paikassa viettää aikaa. Sisätiloissa riski taudin leviämiseen on suurempi. Mikäli altistuminen tapahtuu, karanteenin noudattaminen on välttämätöntä ja testissä tulisi käydä pienimmistäkin oireista.
– Voimme päästä nopeammin normaaliin elämään, kunhan ihmiset noudattaisivat terveysviranomaisten neuvoja, Salminen sanoo.
Vaikka nuoret sairastavat taudin pääasiassa lievemmin, on aina olemassa vakavan sairastumisen riski. Oireetonkin henkilö voi tartuttaa tautia eteenpäin, Salminen muistuttaa.
– Kesä ratkaisee paljon sen suhteen, miten normaalia elämää syksyllä eletään.
Elokuun lopussa rokotekattavuus on hyvällä tasolla
Toinen syksyn tilanteeseen vaikuttava tekijä on rokotekattavuus.
Salminen kertoo, että nuoret ovat alkaneet ottaa rokotteita aktiivisesti, mutta rokotukset eivät ole vielä ehtineet ikäryhmässä pitkälle. Noin puolet 20–30-vuotiaista on ehtinyt Suomessa saada ensimmäisen rokoteannoksen.
– Omat lomasuunnitelmat kannattaa tehdä rokoteajan ympärille. Rokoteaikaa ei ole kannattavaa siirrellä, Salminen sanoo.
Rokote vähentää vakavan taudin riskiä merkittävästi. Lisäksi se vähentää jonkin verran myös eteenpäin tartuttamisen riskiä.
Salmisen mukaan huolena on, että tapausmäärät lähtevät voimakkaaseen kasvuun ennen kuin rokoteohjelmassa päästään riittävän pitkälle. On riski, että tartuntoja ehtii tulemaan rokottamattomille tai vain yhden rokoteannoksen saaneille. Osa voi tällöin sairastua vakavasti.
Mikäli tartuntoja ei saada hallintaan, rajoituskeinot ovat Salmisen mukaan jälleen ajankohtaisia.
– Elokuun loppuun asti pitäisi sinnitellä, jotta tilanne olisi rokotekattavuuden kannalta hyvä, Salminen kertoo.
Näillä näkymin kaikki ikäryhmät ovat voineet saada rokotukset lokakuun loppuun mennessä.
Nuorten ikäryhmien rokottaminen vähentää virusten kiertoa
THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio kertoo, että nuoret ottavat rokotetta aktiivisesti, vaikka kesälomakauden vuoksi monet ovat pois kotipaikkakunnaltaan.
Kyselytutkimuksissa nuorten into rokotteen ottamiseen on ollut vanhempia alhaisempaa, mutta valtaosa on silti sanonut ottavansa rokotteen.
– Tilanne on siihen nähden hyvä, että nuorten rokoteajanvaraus ei vielä kovin pitkään ole ollut monissa paikoissa auki, Kontio kertoo.
Osasyy aktiivisuuteen on Kontion mukaan ollut rokotustodistuksen mahdollistama matkustaminen. Hän kuitenkin haluaa uskoa, että nuoretkin ottavat rokotteen pääasiassa oman ja läheistensä terveyden vuoksi.
– Sairaalahoidossa on nuorempiakin tällä hetkellä. Ei ole mahdotonta, että nuoret sairastuvat vakavaan tautiin, Kontio sanoo.
Nuorten ikäryhmien rokottaminen vähentää viruksen kiertoa. Rokotukset mahdollistavat myös sen, että sulkutoimenpiteisiin ei tarvitse ryhtyä. Esimerkiksi koulujen yksittäistapaukset eivät ole kovin vaarallisia, kun ympärillä olevista valtaosa on rokotettuja.
Syytä koulujen ja harrastusten sulkemiselle ei Kontion mukaan ole, jos tautitapaukset ovat hallinnassa. Jos toiset rokoteannokset otetaan suunnitellusti, elokuun lopussa yli 50-vuotiaat eli eniten sairaalahoitoa vaatineet ovat kahden rokoteannoksen suojassa.
Kontio haluaa muistuttaa, että rokotusten sivuoireet ovat harvinaisia ja niitä tarkkaillaan aktiivisesti. Valtaosa ilmenneistä oireista on ollut lieviä ja toipuminen on ollut nopeaa.
Rokotukset ovat Kontion mukaan sujuneet kaikissa ikäryhmissä hyvin ja rokotekattavuus sekä -halukkuus on korkeaa. Yli 50-vuotiaiden kaikissa ikäryhmissä ensimmäinen rokoteannos on jo yli 80 prosentilla. Samalla tasolla ollaan pian myös nelikymppisten rokotteissa, mikä ennustaa Kontion mukaan hyvää syksylle.
Kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä ja THL on myös antanut tutkimusten valossa myönteisen lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle koronarokotusten laajentamisesta 12–15-vuotiaisiin. Kontio kertoo, että rokotekattavuuden noustessa ymmärretään myös paremmin lasten rooli taudin levittäjinä.
Some vaikuttaa rokoteinnokkuuteen
Nuoria on pyritty saavuttamaan sosiaalisen median kautta, Kontio kertoo. Tietoa taudista ja rokotteesta on levitetty eri alustoilla.
Kontion mukaan rokotteen saaneiden somepostaukset toimivat vertaisesimerkkinä. Myönteiset postaukset voivat kallistaa epävarman henkilön varaamaan rokoteajan. Äänekäs vähemmistö toisaalta nostaa väärää tietoa ja epäilyksiä pintaan. Kontio toivoo, että kampanjoinnin avulla myös väärää tietoa levittäneitä ja saaneita ihmisiä on saatu tavoitettua.
Somessa pyörii humoristisiakin salaliittoteorioita muun muassa rokotteen mahdollistamista 5G-yhteyksistä. Osa nuorista taas esittelee rokotekohdan laastaria kesän kuumimpana asusteena.
– Kyllä näistäkin asioista pitää pystyä leikkiä laskemaan, kunhan sitä ei ota kovin tosissaan.
