Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n mukaan uuden lain mukaisen oppilaskohtaisen tuen päätöksiä on tehty viime keväänä huomattavasti vähemmän kuin aiemmin erityisen tuen piirissä oli oppilaita.
Opettajien mukaan kouluissa tarvitaan lisää resursseja, jotta jokaiselle oppilaalle voidaan tarjota hänen tarvitsemansa tuki.
Uusi oppimisen tuen laki on tuonut kouluihin uudenlaisen tukijärjestelmän. Käytännössä lain toimeenpano näyttää kuitenkin eri puolilla Suomea hyvin erilaiselta.
OAJ:n oppimisen tuen erityisasiantuntija Sari Jokinen sanoo, että tukikriteereissä on havaittu ongelmia.
– Kriteerit näyttävät monin osin jopa laittomilta. Eri opetuksen järjestäjille on tehty kriteerejä oppilaskohtaiseen tukeen pääsemiseksi, jotka eivät perustu lakiin, Jokinen sanoo.
Hänen mukaansa tukea näyttää kuitenkin olevan tarjolla helpommin silloin, kun oppilaalla on nimenomaan oppimiseen liittyviä haasteita. Sen sijaan esimerkiksi käyttäytymisen, tarkkaavuuden, keskittymisen tai sosioemotionaalisten haasteiden perusteella tukea ei aina tarjota samalla tavalla.
Tukipäätöksiä tehty aiempaa vähemmän
OAJ selvitti toukokuussa, kuinka paljon uuden lain mukaisia oppilaskohtaisen tuen päätöksiä oli tehty.
Selvityksen perusteella päätöksiä oli tehty huomattavasti vähemmän kuin aiemmin erityisen tuen piirissä olleita oppilaita oli.
Uudistuksen tavoitteena on ollut varmistaa tuki sekä aiemmin erityisen tuen piirissä olleille että niille tehostetun tuen oppilaille, jotka ovat saaneet osa-aikaista erityisopetusta.
Päätöksiä voidaan päivittää uuden lain mukaisiksi elokuun loppuun mennessä.
– Tässä on vielä mahdollisuus, että niitä päätöksiä tehdään, Jokinen sanoo.
Suurin osa lisärahoituksesta ryhmäkohtaiseen tukeen
Jokisen mukaan yksi keskeinen ongelma on rahoitus.
Lakiuudistuksen yhteydessä oppimisen tukeen tuli pysyvää lisärahoitusta, mutta OAJ:n mukaan yli 80 prosenttia siitä kohdistui uuteen ryhmäkohtaiseen tukeen.
OAJ selvityksen perusteella ryhmäkohtainen tuki toimii Jokisen mukaan hyvin. Vahvemman, oppilaskohtaisen tuen resurssit ovat sen sijaan edelleen tiukassa.
Oppilaskohtaisella tuella tarkoitetaan esimerkiksi säännöllistä erityisopettajan antamaa opetusta.
– Sitä lisäresurssia ei tullut sinne oppilaskohtaiseen tukeen. Samoilla resursseilla pitäisi periaatteessa hoitaa, ja käytännössä jopa mahdollisesti vähemmillä resursseilla, Jokinen sanoo.
Tilannetta vaikeuttaa hänen mukaansa myös kuntien valtionosuuksien leikkaaminen.
Jokisen viesti kunnille on selvä: lain mukainen tuki on järjestettävä, vaikka se vaatisi kunnilta lisärahoitusta muualta.
Koulun arki näyttää erilaiselta kuin päätöksenteko
OAJ:n mukaan kunnan johdossa tilanne voi näyttäytyä hyvin erilaisena kuin koulun arjessa.
Jokinen nostaa esimerkiksi ryhmäkoot. Uudessa lainsäädännössä opetuksen järjestäjillä on velvollisuus huolehtia oppimisen edellytyksiä tukevista opetusjärjestelyistä.
Yksi keskeinen kysymys on riittävä aikuisten määrä suhteessa oppilasryhmän tarpeisiin.
– Jossain 24 oppilaan luokka on ihan hyvän kokoinen, mutta jossain taas vaikka 18 oppilaan ryhmä on ehdottomasti liian suuri yhden opettajan opetettavaksi, Jokinen sanoo.
OAJ kyselyssä yli puolet opettajista arvioi, ettei oppilaskohtaisen tuen päätöksiä voida tehdä oppilaiden todellisen tuen tarpeen mukaisesti.
Pielavedellä painotetaan lapsen oikeutta tukeen
Pielavedellä erityisluokanopettajana työskentelevä Mervi Berg kertoo, että uuden lain toimeenpano vaatii ennen kaikkea ajattelutavan muutosta.
Bergin mukaan kunnassa on pyritty lähtemään siitä, että lapsen tuen tarve määrittää resurssit – ei kunnan rahatilanne.
– Me ajatellaan, että meidän kunnan paras valtti on hyvät palvelut. Me halutaan pitää huolta siitä, että meillä jokainen lapsi ja nuori saa juuri sellaista opetusta kuin hän tarvitsee, Berg sanoo.
Hänen mukaansa olennaista on pohtia, miten olemassa olevat resurssit jaetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.
– Lakihan lähtee siitä, että ei se rahapussi määritä sitä resurssin määrää, vaan se lapsen tai nuoren tuen tarve.
Bergin mukaan eri kuntien tilanteet vaihtelevat kuitenkin suuresti.
– Kenttä on tosi hajanainen ja lain jalkauttaminen on tapahtunut tosi hitaasti.
Hän kertoo kuulleensa myös tilanteista, joissa esimerkiksi kielellisten erityisvaikeuksien vuoksi pitkään kehitettyjä oppimisen tuen malleja puretaan ja oppilaita siirretään lähikouluihin.
Bergin mukaan ongelmana on, ettei aiemmin rakennettu oppimisympäristö ja sen vaatima tuki välttämättä siirry oppilaan mukana.
Espoossa uusi järjestelmä on vielä sekava
Espoossa erityisluokanopettajana työskentelevä Petra Siltainsuu kuvailee uuden tukijärjestelmän kokonaisuutta edelleen sekavaksi.
– Sanotaan, että vielä aika sekava kokonaisuus. Oikeastaan paljon vielä yritetään kouluttaa opettajia ja henkilökuntaa tähän uuden äärelle, Siltainsuu sanoo.
Myös koteja pyritään hänen mukaansa pitämään tietoisina siitä, mitä uudistus käytännössä tarkoittaa.
Espoossa uusia tukipäätöksiä on tehty jo jonkin verran, mutta oppilaiden tilanteita tarkastellaan edelleen tapauskohtaisesti.
Siltainsuu nostaa esiin erityisesti resurssien riittävyyden.
– Hyvin paljon rahalla saa, ja sitä tarvittaisiin. Resurssit ovat tiukoilla.
Siltainsuun mukaan pienryhmille ja erityisluokille on edelleen selvä tarve.
– Sen aikuisten määrän pitää vastata sitä oppilasainesta. Se on se iso toive, mikä siellä kentällä meillä on, jotta me pystyttäisiin tarjoamaan kaikille oppilaille heille kuuluva opetus ja tuki.
Koulujen tilanteet voivat kuitenkin vaihdella huomattavasti. Jos koulussa on riittävästi aikuisia, eriyttäviä tiloja ja muita tukiratkaisuja, arki voi sujua hyvin. Jos resursseja on vähemmän, tilanne on Siltainsuun mukaan selvästi haastavampi.
Opettajat kaipaavat työrauhaa
Siltainsuun mukaan kouluissa tarvitaan nyt ennen kaikkea selkeyttä.
Hänen mukaansa nopeasti toteutettu uudistus on jättänyt opettajille paljon avoimia kysymyksiä.
– Työrauhaa kaivattaisiin nyt kovasti siihen ihan oikeaan asiaan, että siihen opettamiseen ja oppimiseen olisi aikaa ja tarpeeksi sitä resurssia.
Työrauha tarkoittaa Siltainsuun mukaan sekä opettajien mahdollisuutta keskittyä perustehtäväänsä että oppilaiden oikeutta saada opetusta ja tukea sopivassa ympäristössä ja tarvitsemillaan välineillä.
OAJ:n mukaan uuden lain tavoitteessa itsessään ei ole opettajien näkökulmasta ongelmaa. Haasteena on se, että lain tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit eivät järjestön mukaan ole riittäviä.
Kouluissa uuden tukijärjestelmän toimeenpano jatkuu nyt syksyn alkaessa. Vanhojen tukipäätösten päivittämisen määräaika päättyy elokuun lopussa. Nyt koulunsa aloittavien tukipäätökset syntyvät syyslomaan mennessä.
