Järvien jäät tavallista ohuempia

– Yksi syy keski-arvoa hieman ohuempiin jäihin löytyy siitä, että järvien jäiden päällä on vettä ja lunta. Toinen on se, että riuskat pitkäjaksoiset pakkaset puuttuvat, toteaa Suomen Ympäristökeskuksen johtava hydrologi Esko Kuusisto.

Runsas lumipeite jarruttaa järvien jäiden jäätymistä. Kuusiston mukaan jo 10–20 senttimetriä paksu lumipeite jarruttaa jään kasvua.

– Lumi painaa jäätä alaspäin, jolloin jäässä olevat ohuet halkeamat tihkuttavat vettä ylöspäin jään päälle. Tällöin jään päällä on ohut vesi kerros, mutta myös lunta. Ihmisten tekemät pilkkireiätkin lisäävät vettä jään pinnalla, jolloin teräsjään muodostuminen hidastuu.

Sisävesien jäiden kokonaispaksuudet olivat Suomen Ympäristökeskuksen helmikuun 10. päivä tehdyissä mittauksissa maan etelä- ja keskiosassa 30−50 senttimetriä, maan pohjoisosassa 40−60, ja Kilpisjärvellä lähes 70 senttimetriä.

Kohvajäätä muodostuu pikkupakkasellakin

Kuusiston mukaan jäiden paksuuntumiseen tarvittaisiin ainakin yli viikon kestävä pakkasjakso, jossa pakkasta olisi yötä päivää yli kymmenen astetta. MTV3:n meteorologi Miina Mannisen mukaan pakkasjakso katkeaa ensiviikolla sekä Etelä-Suomessa että Keski-Suomessa.

– Lämpötilat sahaavat ensiviikolla Keski- ja Etelä-Suomessa. Ensiviikolla länsivirtaus kuljettaa meille lämpimämpää ilmaa. Lämpötilat pysyvät pakkasen puolella koko maassa ainakin tämän viikon ja etenkin pohjoisessa on kireää pakkasta selkeillä alueilla. Lauhinta on Lounais-Suomessa, missä lämpötilat ovat lähellä nollaa., Manninen kertoo.

Sääennusteiden mukaan lämpötilojen vaihtelu on myös suurta selkeillä alueilla. Tämä ei tietenkään edistä teräsjään syntymistä.

– Lämpötilojen sahaaminen ei edistä jään paksuuntumista. Teräsjäätä syntyy, kun pakkanen ulottuu olemassa olevien kohvajäiden ja varsinaisten jäiden läpi järveen. Lämpötilojen sahatessa jäätymisen teho jää pienemmäksi. Kohvajäätä syntyy kyllä ilman koviakin pakkasia, mutta sen kantavuus ei ole niin hyvä, Kuusisto kuvailee.

Kohvajää on jäätä, joka syntyy jään päälle nousevasta vedestä ja lumen sohjosta. Itämeriportaalin mukaan kohvajää sisältää usein ilmakuplia ja on väriltään himmeän vaaleaa.

Vaikka järvien jäät ovat ohuempia keski-arvojen mukaan, ovat jäät silti kantavia.

– Jää on kantavaa, mutta toki petollisia paikkoja löytyy. Täysin turvallista järven jäätä ei olekaan, etenkään jos ei tunne aluetta, muistuttaa Kuusisto.

MTV3:n sääsivustolta löytyvät muun muassa paikkakuntakohtaiset ennusteet, sadetutka ja laskettelukeskusten säätiedot.

MTV3 Sää Facebookissa – liity mukaan