Jani joutuu maksamaan 50 000 euroa elatusmaksuja lapsesta, jonka isä hän ei ole – näin hovioikeus perusteli päätöstä

Jani sai tietää vuonna 2016, ettei hän olekaan isä pojalle, jota oli pitänyt omanaan. Lapsi oli tällöin 1,5-vuotias.

Janin vaimolla oli ollut salasuhde. Vyyhti lähti purkautumaan, kun yhteisessä käytössä olleelta tablettitietokoneelta paljastui vaimon keskustelu toisen miehen kanssa.

MTV Uutiset on kertonut tapauksen taustat tässä artikkelissa:

Jani näki vaimonsa salaamat viestit ja ymmärsi, ettei olekaan lapsensa isä – määrättiin oikeusvaltion sokean pisteen takia maksamaan elatusmaksua: "Ei tässä ole mitään järkeä"

Isyystesti osoitti, ettei Jani olekaan lapsen isä.

Hän yritti kumota isyyden, mutta toimitti kumoamista koskevan kanteen myöhässä. Lain mukaan isyyden kuomoamista tulisi vaatia kahden vuoden kuluessa lapsen syntymästä. Jani myöhästyi tästä seitsemällä viikolla.

Lain mukaan määräajasta voidaan poiketa vain, jos kyseessä on erittäin painava syy.

Isyys jäi voimaan

Jani yritti vedota elämäntilanteeseen, jossa hänen henkinen tilansa ja toimintakykynsä olivat hyvin huonolla tolalla. Jani koki olleensa shokissa, koska perhe-elämältä meni hetkessä pohja. Määräajat ja kalenterin tarkka seuranta eivät olleet sumuisessa tilanteessa päällimmäisenä mielessä, hän luonnehti MTV:n haastattelussa. 

Käräjillä Jani jäi paperilla isäksi lapselle, jonka biologinen vanhempi hän ei todellisuudessa ollut.

Tämän vuoden tammikuussa käräjäoikeus antoi päätöksen lapsen elatusmaksuista. Jani määrättiin maksamaan toisen miehen lapsesta kuukausittaista 307,53 euron elatusmaksua siihen saakka, kunnes poika on 18-vuotias.

Vuosien varrella maksettavaa kertyy lähes 50 000 euroa. Muihin oikeuskuluihin on uponnut Janin arvion mukaan niin ikään useita kymmeniä tuhansia euroja.

Jani valitti käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Ylemmässä oikeusasteessa tilanne ei kuitenkaan muutttunut. Elatusmaksupäätös pysyi ennallaan hovioikeuden torstaina antamassa ratkaisussa.

Ratkaisussa vedottiin pääasiallisesti lapsen oikeuteen saada elatusta juridiselta vanhemmaltaan – eli tässä tapauksessa mieheltä, joka ei kuitenkaan ole biologinen isä. Ratkaisun mukaan tilanteella ei ole pyritty Janin oikeuksien vahingoittamiseen.

Ylempi oikeusaste toimi siis lain kirjaimen mukaisesti, mutta taustalla olevia sosiaalisia seikkoja ei huomioitu ratkaisussa. Isyyden kumoamista koskevaa kannetta hovi ei koskaan ottanut käsittelyyn. Hovissa puitiin ainoastaan elatusmaksuasiaa.

Lue myös: Yhä useampi tunnustaa isyyden neuvolassa – neuvoloiden järjestelmät jarruttivat muutosta aluksi

"Ei mitään oikeusturvaa"

Jani painotti MTV:n haastattelussa entisen vaimonsa ja lapsen biologisen isän vastuunkantoa sekä tilanteen kokonaisarviointia. Hänen mielestään asiat olisi voitu sopia reilusti ja oikein niin, että elatusapua maksaisi lapsen oikea isä.

Hänen ymmärrykseensä ei mahdu, mikseivät lapsen oikeat vanhemmat ottaneet vastuuta tapahtuneesta. Myös äiti olisi halutessaan voinut hakea isyyden kumoamista määräaikojen sisällä.

– Minulla ja lapsella ei ole tässä tilanteessa mitään oikeusturvaa. Aina vain puhutaan lapsen edusta, mutta kukaan ei tosiasiallisesti määrittele mikä se on. Sitä se ei ainakaan ole, että biologiset vanhemmat menevät lapsen edun taakse piiloon, Jani totesi MTV:lle. 

Jani on yrittänyt taistella tietään pois oikeusvaltion sokeasta pisteestä ja ollut vuosien varrella yhteydessä kansanedustajiin. Hänen näkemyksensä mukaan vanhemmuuslain muutos voisi tuoda ratkaisun asiaan.

Hovioikeuden päätöksestä voi vielä hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

MTV Uutiset ei ole toistaiseksi tavoittanut Jania kommentoimaan hovioikeuden päätöstä.

Lue myös: Mies kuoli vuonna 1983 – hovioikeus määräsi haudan avattavaksi isyyden selvittämiseksi