Itärajalla on silmänsä ja korvansa, mutta voidaanko jokaista kilometriä valvoa jatkuvasti? Eversti kertoo MTV:lle, kuinka ainutlaatuinen tilanne nyt on

Jokaisen rajavartioston vastuulla on satoja kilometrejä rajaa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan rajavartioston osuus on 300 kilometriä.

– Varsin erämaatyyppistä on tietyllä alueella, paljon suoaluetta ja vesistöjä. Ei ole mikään helppo tulla. Koko ajan tarkastellaan missä riskit aktivoituvat ja sinne kohdennetaan valvontaa ja suorituskykyä, luonnehtii Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja, eversti Marko Turunen.

Kansalaiset miettivät, miten rajavartiostot selviävät käsipareja vievästä urakasta. Voidaanko joka kilometrillä käydä päivittäin?

– Se riippuu riskianalyysistä, se on meidän tärkein työkalu, komentaja alleviivaa. 

"Ainutlaatuinen tilanne"

Rajavartijoita on siirretty enemmän partiointiin ja lisäksi käytetään kiinteää teknistä valvontajärjestelmää sekä taktista valvontajärjestelmää.

– Hyvin paljon on ollut tukena meidän helikopterit ja tarvittaessa myös Dornier -koneita käytetään valvonnan tukemiseksi, eversti Turunen kertoo.

Pitkän uran rajalla tehnyt, ja vuoden alusta uuteen tehtävään Rajavartiolaitoksen esikuntaan siirtyvä Turunen myöntää, että tilanne on ainutlaatuinen.

Lue myös: MTV:n tiedot: Suomi on varautunut jopa kymmenien tuhansien laittomien maahantulijoiden varalle

Itärajan läheisyydessä Venäjällä on yhä mahdollisia tulijoita – "Alue ei ole tyhjä, osa heistä on yhä siellä"

Frontexille paikallinen tuki

Laittoman maahantulon uusi rypäs ei ollut rajavartijoille mikään yllätys ja se oli rajan turvallisuusviranomaisten niin kutsutussa riskikirjastossa olemassa.

– Tilanne tuli kuitenkin eteen nopeammin kuin olisi voitu ehkä odottaa.

– Pitikö omaa pelikirjaa ryhtyä toteuttamaan siis nopeammin?

– Työkalupakista otetaan käyttöön toimenpiteitä ja valtioneuvoston päätösten mukaan toimitaan, Turunen muotoilee.

Yksittäiset rajavartiostot saavat resurssiapua Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexilta. Suomen itäraja ja sen talviolot ovat haastavia. Herää kysymys voidaanko ulkomaalaisia rajavartijoita sijoittaa erämaaosuuksille.

– Kyllä, perehdyttämisen jälkeen ja ainahan siellä on myöskin meidän oma paikallinen rajavartija mukana tukemassa, Turunen huomauttaa.

– Samalla harjaannumme, miten kansainvälinen toiminta saadaan tukemaan meitä talviolosuhteissa.

Lue myös: Salainen suunnitelma itärajalla 30 vuotta sitten: Suomi varautui tuhansien nälkäpakolaisten tuloon

Hallitus päättää jatkotoimista rajalla alkuviikosta

100-vuotias veteraani hämmentyi itärajan tapahtumista: "En olisi halunnut tätä enää nähdä"

Esteitä myös maastorajalle

Rajanylityspaikkojen lähiympäristöön rakennettiin erilaisia esteitä, kun viralliset ylityspaikat suljettiin. Vaikka raja avattaisiinkin, kaikkia esterakennelmia ei pureta.

– Jos tilanteeseen tulee muutoksia, meillä pitää olla kyky palauttaa toimintoja ja hallita tilanne joka tapauksessa. Näkisin, että tiettyjä toimintoja rajalla asteittain muutetaan tilannekehityksen mukaan.

Tilapäisiä esteitä on rakennettu riskianalyysin perusteella myös pitkälle maastorajalle.

– Tiettyjä välineitä ja valvontaa on kohdennettu alueelle, komentaja kertoo. 

Rajavaltuutetut tapaavat

Normaalina aikana rajatapahtumat käsiteltiin Suomen ja Venäjän paikallisten rajavaltuutettujen kesken kussakin rajavartiostossa erikseen. Yleensä tapaamiset toteutuivat vuosisuunnitelman mukaisesti muutaman kerran vuodessa. 

Käytäntö jatkuu edelleen ja osa rajavaltuutetuista tapasi venäläisen kollegan äkisti muuttuneen rajatilanteen aikana.

– Keskustelitko nenätysten tästä asiasta?

– Meillä ei ollut tarvetta tähän keskusteluun. Toki tämä oli meidän puolelta myös vaihtoehtona, että jos heillä toisella osapuolella olisi ollut tarvetta, niin me olisimme järjestäneet tällaisen tapaamisen. Nyt kirjeenvaihto riitti kollegalleni Venäjän rajavaltuutetulle, Turunen tarkentaa. 

Kirjeitä lähes päivittäin

Kirjeenvaihtoa onkin keskeinen tapa hoitaa raja-asioita ja sitä tapahtui nytkin lähes päivittäin rajajärjestyssopimuksen mukaisesti.

– Tapaan oman kollegan joulun alla vuosisuunnitelman mukaisesti. Siinä käsitellään ensin vuoden toimintasuunnitelmaa ja varmasti myös tätä nykyistä rajatilannetta.

– Minkälaista tapaamista odotat?

-Odotan tiivistä ja asiapitoista tapaamista. Varmaan keskustellaan mitkä tekijät vaikuttavat tähän rajatilanteeseen ja osapuolet tuovat esille näkemyksiään. Toivotaan, että siinä tulee näkemyksiä siitä, miten tämä tilanne näyttäisi kehittyvän.

Normaaliaikoina rajavaltuutettujen kesken syntyi myös tuttavallisempia suhteita vuosien varrella.

– Ainahan sitä toivoo, että kemiat ovat kunnossa. Ammattilaisia molemmin puolin ollaan ja rajajärjestyssopimus antaa mandaatin mitä asioita hoidetaan ja millä tasolla. 

Luottamus motivoi

Turusen mukaan suomalaisten korkea luottamus rajaviranomaisia kohtaan kannustaa henkilöstöä.

– Se asettaa meille riman entistä korkeammalle, että ollaan luottamuksen arvoisia.

Koko itärajan pituudelta paikallisilla silmillä ja korvilla on eri rajavartiostoille suuri merkitys valvontatyössä.

– Ollaan saatu paljon havaintoja mikä tukee meidän toimintaa. Kiitokset heille, vakituisille asukkaille, mökkiläisille ja kaikille, jotka siellä liikkuvat.