Mette-Maritin matka bilettävästä yksinhuoltajasta valtaistuimelle on ollut pitkä ja monivaiheinen.
Norjan hovissa valta vaihtui perjantaina 28. elokuuta kuningas Haraldin menehdyttyä 89 vuoden iässä, jonka myötä hänen pojastaan, 53-vuotiaasta Haakonista tuli välittömästi kuningas.
Vallanvaihto ei olisi voinut tulla paljon huonompaan aikaan. Norjan hovin on marinoitunut viime vuosien ajan useissa kohuissa, joiden keskiössä on tavalla tai toisella ollut Haakonin puoliso, tuore kuningatar Mette-Marit, 53.
Sen lisäksi, että Mette-Maritilla on ollut viime vuosina vakavia terveysongelmia, hänen esikoispoikansa Marius Borg Høiby, 29, on ollut myrskyn silmässä useiden rikosepäilyjen ja lopulta saamansa tuomion takia.
Kesäkuussa Høiby tuomittiin neljän vuoden vankeusrangaistukseen muun muassa kahdesta raiskauksesta, pahoinpitelystä ja useista väkivaltatapauksista. Hän on valittanut tuomiosta.
Lisäksi alkuvuodesta Norjassa kohistiin valtavasti, kun Yhdysvaltain oikeusministeriö julkaisi Epstein-asiakirjat, joista silloisen kruununprinsessan nimi löytyi yli tuhat kertaa. Ilmi tuli, että Mette-Marit oli pitänyt usean vuoden ajan tiiviisti yhteyttä edesmenneeseen, vakavista seksuaalirikoksista tuomittuun ja epäiltyyn liikemieheen Jeffrey Epsteiniin.
Mette-Maritiin kohdistui valtava kritiikki, ja kruununprinsessan lausuntoa asiasta saatiin myös odottaa pitkään.
Kaikkea on koko ajan varjostanut entisestään Mette-Maritin sairaus, krooninen keuhkofibroosi, jonka takia hän on joutunut jo usean vuoden ajan jättämään kuninkaallisia velvollisuuksiaan väliin.
Lue myös: Mette-Marit on päässyt pois sairaalasta – kuninkaallinen asiantuntija pitää tilannetta vakavana
Mette-Maritia ei tulla näkemään aktiivisesti kuninkaallista työtä tekemässä hetkeen, sillä kesäkuussa hänelle tehtiin keuhkonsiirto, josta toipuminen ja kuntoutuminen tulee kestämään arvioiden mukaan kuukausia.
Vielä muutama vuosi sitten tilanne oli hyvin toinen ja Mette-Marit yksi Norjan hovin suosituimmista jäsenistä. Vuosituhannen alussa kuninkaalliseen perheeseen liittynyt yksinhuoltaja kulki kivisen tien päästäkseen siihen pisteeseen.
Rakkaustarina alkaa
Haakon ja Mette-Marit tapasivat toisensa vuonna 1999 naisen kotikaupungissa Kristiansandissa järjestetyillä festivaaleilla. Valoisa sekä eloisa nainen teki vaikutuksen nuoreen kruununprinssiin.
– Mette-Maritin huomaa, kun hän saapuu huoneeseen. Siinä on voimaa, jota ei ole helppoa olla huomioimatta. Ja hänelle oli mukavaa puhua, Haakon totesi haastattelussa pariskunnan suhteen alkuvuosina.
Vaikka kruununprinssi itse oli vaikuttunut, oli Mette-Marit kuitenkin kaikkea muuta, kuin sopivaksi katsottu puoliso: ei aatelista sukua oleva 25-vuotias yksinhuoltajaäiti 2-vuotiaalle pojalle, joka oli tuttu näky Oslon yöelämässä. Lisäksi Mette-Maritin nuoruuteen oli kuulunut huumeita: Marius-pojan isä oli huumerikoksista tuomion saanut Morten Borg, ja erilaiset bilehuumeet olivat tulleet tutuksi myös reiveissä.
Kritiikkiä tuli monesta suunnasta ja monista syistä. Norjan luterilainen kirkko esimerkiksi pahoitti mielensä siitä, että Mette-Maarit ja pieni Marius muuttivat asumaan Haakonin kanssa ennen kuin pari meni naimisiin – vaikka yhdeksän kymmenestä naimisiin menneestä parista asui jo tuohon aikaan yhdessä ennen alttarille astelemista.
– Kruununprinssi on valinnut elämäntavan, jota kirkko ei hyväksy, piispa Halvor Nordhaug kritisoi vuosituhannen alussa.
Lue myös: Tällainen on Norjan uusi kuningas Haakon – astuu rooliinsa hovin historian kamalimpaan kriisiaikaan
Tuolloin jopa pohdittiin, olisiko Haakonin pitänyt luopua kruunusta, ja hän itsekin harkitsi sitä. Kuninags Harald sai kuitenkin pyörrettyä poikansa pään.
Haakon ja Mette-Marit kihlautuivat vastustuksesta huolimatta vuonna 2000. Ennen häitä Mette-Marit totesi hänen ja Haakonin yhteisessä tiedotustilaisuudessa tuomitsevansa huumeidenkäytön ja pyysi yleisöltä sitä, että hänen kohdallaan voitaisiin mennä eteenpäin.
– Nuoruuden kapinallisuuteni oli paljon vahvempaa kuin monilla muilla. Se johti siihen, että elin melko villiä elämää.
Hyväksyntä
Nuori pari oli saanut kuitenkin sen kaikista tärkeimmän tuen: Haakonin vanhemmat kuningas Harald ja kuningatar Sonja osoittivat hyväksyntänsä – olivathan he itse joutuneet taistelemaan oman rakkautensa eteen aikanaan vuosien ajan, sillä Mette-Maritin tavoin Sonjakin oli tavallista syntyperää.
Kuningasparin tuki ei tullut siltikään itsestäänselvyytenä, ja sen myönsi myös Harald pitämässään puheessa Haakonin ja Mette-Maritin häissä 25. elokuuta vuonna 2001.
– Kuningattarelle ja minulle tämä on ollut haastava ja arvokas prosessi, mutta ennen kaikkea se on ollut hyvä, Harald totesi tuolloin antaen Mette-Maritille tunnustusta siitä, että tämä oli ollut avoin nuoruudestaan.
– Olen lukenut useaan otteeseen, että olet tavallinen nuori nainen, josta on tullut tänään Norjan kruununprinsessa. Tämä ei vastaa omaa vaikutelmaani. Et ole tavallinen nuori nainen. Olet poikkeuksellinen nuori nainen, ja tänään olet päättänyt astua poikkeukselliseen elämään.
Mette-Marit on kommentoinut myöhemmin hänen ja Haakonin suhteen alun olleen hänelle äärimmäisen vaikeaa aikaa voimakkaan julkisen vastustuksen takia.
– Voin luvata, ettei siinä ole mitään romanttista, kun kaikki syntisi pestään pois kaikkien silmien edessä. Se on kamalaa.
Uusi alku
Kuninkaalliseen perheeseen liityttyään Mette-Marit omaksui uuden roolinsa – vaikka se alkuun haastavaa olikin.
Vuosituhannen alussa kuninkaalliseen elämään totuttelemisen lisäksi Mette-Marit suoritti yliopisto-opintoja Oslossa sekä Lontoossa.
Vuonna 2004 kruununprinssipari sai ensimmäisen yhteisen lapsensa, prinsessa Ingrid Alexandran. Seuraavana vuonna syntyi pikkuveli, prinssi Sverre Magnus.
Mette-Marit suoritti kuninkaallisia velvollisuuksiaan, hänestä tuli eri säätiöiden suojelija ja hän osallistui erilaisiin edustustilaisuuksiin. Kansan suosio kasvoi hiljalleen: Mette-Marit tuli tunnetuksi ahkerana kuninkaallisena, joka kuitenkin onnistui säilyttämään maanläheisyytensä.
Lue myös: Marius Borg Høiby kantoi Haraldin arkkua – Mette-Marit edusti aviomiehensä rinnalla
Esimerkiksi vuonna 2011 Mette-Marit itki avoimesti tilaisuudessa, jossa kunnioitettiin Anders Behring Breivikin terrori-iskun tappamia uhreja. Mette-Maritilla oli myös oma henkilökohtainen siteensä tragediaan, sillä hänen velipuolensa Trond Berntsen oli yksi terrori-iskun 77 kuolonuhrista. Bertnsen sai surmansa työskennellessään Utøyan saaren vartijana.
Kuninkaallista työtä tehdessään Mette-Marit kampanjoi kansainvälisesti muun muassa keskittyen naisten voimaannuttamiseen sekä lisääntymisterveyteen. Tämän työn kautta Mette-Marit tapasi lukuisia seurapiirihenkilöitä sekä varakkaita lahjoittajia – kuten Jeffrey Epsteinin.
Vuonna 2018 alkoi terveydellinen alamäki, kun Mette-Marit sai diagnoosin kroonisesta keuhkofibroosista. Sairaudessa keuhkokudos arpeutuu ja vaikeuttaa hengittämistä, eikä parannuskeinoa ole.
Seuraavien vuosien aikana Mette-Maritin kyky edustaa julkisesti oli vaihteleva. Toisinaan hän joutui perumaan töitään ja olemaan pitkäänkin pois julkisuudesta. Toisinaan kruununprinsessa kuvattiin happiviiksien kanssa.
Vaikea vallanvaihto
Tällä hetkellä Mette-Maritin pitäisi olla huomion keskipisteessä puolisonsa, tuoreen kuninkaan Haakonin rinnalla, joka astui viime viikolla rooliin, johon hän on valmistautunut koko ikänsä.
Aiemmin tänä vuonna, kun Mette-Marit ja Haakon antoivat yhteisen haastattelun liittyen Mette-Maritin yhteyksiin Epsteinin kanssa, Haakon totesi "halunneensa aina Mette-Maritin hänen tiimiinsä". Haakon on aiemmin painottanut aikovansa tukeutua vaimoonsa vahvasti sitten, kun hänestä tulee kuningas.
Tällä hetkellä se ei kuitenkaan ole mahdollista. Ja sen tietää Mette-Marit itsekin.
– Elän vakavan sairauden kanssa ja se määrittää päivittäistä elämääni. Se määrittää, mikäli voin suorittaa velvollisuuksiani. Uskon vahvasti monarkian tärkeyteen Norjassa. Toivon, ettei tämä heikennä sitä luottamusta ajan saatossa, se olisi todella surullista minulle, Mette-Marit totesi tuolloin.
Lue myös: Norjan uuden kruununprinsessan Ingrid Alexandran, 22, elämä muuttui yhdessä yössä
Alkuvuodesta, kun Mette-Maritin Epstein-yhteydet tulivat päivänvaloon, kuninkaallisen suosio sukelsi. Tuolloin Norjassa tehdyssä kyselyssä 47,6 prosenttia oli sitä mieltä, ettei Mette-Maritista pitäisi tulla kuningatarta. 28,9 prosenttia oli sitä mieltä, että hänestä pitäisi tulla kuningatar.
Tilanne on siis tuttu naiselle, jonka on jo kertaalleen täytynyt taistella norjalaisten luottamuksen puolesta.
Lähteet: Independent, People, Dagbladet, The Guardian, Town&Country Magazine, Hello!
