Suomenlahden saariston suojaus öljyonnettomuudelta on aloitettu. Itäisen Suomenlahden ulkosaaristoon asennetaan 350 öljyntorjuntapuomien kiinnityspulttia.
Öljyntorjunta nopeutuu, kun torjuntapuomit saadaan heti kiinnitettyä paikoilleen. Öljyturman riski Suomenlahdella on kasvanut huomattavasti sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja huonokuntoiset varjolaivaston alukset alkoivat kulkea Itämerellä.
Kotkassa Rankin saarella kiinnitetään pulttia rantakallioon. Pultteihin voidaan kiinnittää nopeasti öljyntorjuntapuomit, jos Suomenlahdella tapahtuu öljyonnettomuus. Tähän mennessä pultteja on kiinnitetty itäiselle Suomenlahdelle Pyhtään ja Virolahden välille reilut 60. Lokakuun loppuun mennessä niitä pitäisi olla jo 350.
– Öljyntorjuntatyö merellä on hidasta ja kestää tunteja, ennen kuin olemme valmiina ja sen takia kaikki, millä aloittamista pystytään nopeuttamaan ja vahingon rajaamista tekemään tehokkaammaksi, on tärkeää, toteaa pelastusjohtaja Juhani Carlson Kymenlaakson pelastuslaitokselta.
Luontokohteita yritetään suojata
Arvokkaimmat luontokohteet yritetään suojata öljyturmalta. Muun muassa Itäisen Suomenlahden kansallispuisto sijaitsee riskialueella.
– Nämä pulttien paikat on suunniteltu huolella sen perusteella, missä on kaikkein arvokkainta luontoympäristöä, monimuotoisimmat eliöyhteisöt ja uhanalaisia lajeja myös mietitään siinä, selittää luonnonsuojelun erityisasiantuntija Maiju Lanki Metsähallituksen Luontopalveluista.
Öljyturma aiheuttaisi mittavat vahingot luonnolle.
– Rahallahan näitä arvoja ei voi laskea. Kyllä joka tapauksessa iso aukko tulisi meriekosysteemiin ja sen korjautuminen kestää pitkään. Ei puhuta vuosista, ei puhuta edes kymmenistä vuosista, voidaan puhua jopa sadoista vuosista ennen kuin se korjaantuu ennalleen, jos sittenkään. Joka tapauksessa aika monet lajit menettäisivät henkensä ja elinalueensa. Se vaikuttaisi meidän koko ekosysteemiin ja lopulta ihmiseenkin sen myötä, että myös kalakannat tulisivat kärsimään aika rajusti, kun poikasalueet öljyyntyisivät, pohtii Lanki.
Useita läheltä piti -tilanteita
Öljyturman riski Suomenlahdella on nyt suuri. Sitä ovat kasvattaneet huonokuntoiset säiliöalukset, satelliittipaikannuksen häirintä ja drooni-iskut Venäjän öljysatamiin.
– Kyllä se riski on valitettavasti erittäin korkea. Jo luonnostaan riski on suuri, mutta Venäjän hyökkäyssodan takia öljyonnettomuuden riskit ovat moninkertaistuneet, laskee pelastuksen toimialajohtaja Jukka-Pekka Lumilahti Suomenlahden merivartiostosta.
Suomenlahdella liikennöi joka päivä 5-10 Venäjän varjolaivastoon kuuluvaa säiliöalusta. Yhdessä aluksessa voi olla 100 miljoonaa litraa öljyä eli noin 2000 säiliöautollista.
– Ihan kaikkia läheltä piti tilanteita me ei edes tiedetä. Tiedämme, että läheltä piti -tapahtumia on, jos ei nyt viikoittain, niin useita kuukaudessa, huomauttaa Lumilahti.
Riskit korostuvat Kymenlaaksossa
Edes Venäjän hyökkäyssodan loppuminen ei vähentäisi öljyturman riskiä ainakaan heti.
– Varjolaivasto on meidän näkemyksen mukaan tullut jäädäkseen. Nyt on löydetty keino kuljettaa öljyä halvemmalla. Jos sota loppuisi, varjolaivasto meidän näkemyksen mukaan jatkaa olemistaan vielä useita vuosia ellei kymmeniäkin, uskoo Lumilahti.
Pelastuslaitoksella mahdollinen öljyturma aiheuttaa huolta.
– Se on iso riski ja erityisesti se korostuu täällä meillä Kymenlaaksossa. Meillä on ainoa maakunta Suomessa, jolla on sekä maa- että meriraja Venäjän kanssa. Ja nämä merivirtaukset menee vielä niin, että se todennäköisemmin tälle meidän alueelle tulee, arvioi Carlson.
Pultteja Hankoon asti
Öljyntorjuntapuomien kiinnitysjärjestelmä on tarkoitus laajentaa myös läntiselle Suomenlahdelle.
– Jos me ajatellaan Suomenlahden öljyvahingon suurta riskiä, niin Hankoon asti on se kiireellisin ja tärkein alue, joka me halutaan hoitaa, linjaa meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström John Nurmisen Säätiöstä.
Kiinnityspultit maksavat sata euroa kappale. John Nurmisen Säätiö on rahoittanut pulttien hankkimisen keräyksellä, johon ovat osallistuneet niin kaupungit, yritykset kuin yksityishenkilötkin.
