Nato pyrkii ratkomaan Itämeren sabotaasien ehkäisyn haastavaa ongelmaa.
Itämeren Nato-maiden tiistaisessa kokouksessa Helsingissä kerrottiin, että puolustusliitto aloittaa Itämerellä vartio-operaation ja Itämeren Nato-maat perustavat asiantuntijaryhmän, joka selvittää, miten kansainvälinen merilaki taipuu sabotaasien ehkäisyyn.
Tänään Nato kertoi, että kaksi alusta on saapunut Itämerelle. Laivojen liikkeitä seuraavan MarineTrafficin mukaan alukset ovat jo Suomenlahdella.
Alusten tarkoitus on suojata vedenalaista kriittistä infrastruktuuria.
Lue myös: Kaksi Nato-alusta Suomenlahdella
Pullonkaulana kansainvälinen merilaki
MTV:n Huomenta Suomessa vieraillut Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki katsoo, että juuri edellä mainitut toimet ovat konkreettisimpia tuloksia Helsingin-kokouksesta.
– Nato näyttää läsnäoloa Itämerellä enemmän kuin aiemmin.
Lue myös: Kommentti: Suomen Nato-kokous oli vahva viesti, mutta Venäjä voi silti jatkaa tuhotöitään
Keskustelussa mukana ollut MTV Uutisten ulkomaantoimituksen päällikkö Mirja Kivimäki odottaa tuloksia etenkin uuden asiantuntijaryhmän työstä.
– Suuressa osassa näistä asioista pullonkaula on, että kansainvälisillä merialueilla ei pystytä toimimaan lain puitteissa tai ainakin se on hyvin vaikeaa.
Lue myös: Nato haluaa puuttua varjolaivoihin kansainvälisillä vesillä – emeritusprofessori: "Se olisi poliittinen päätös"
Kivimäki huomauttaa, että Suomella oli onnea, kun Suomenlahden kaapelirikoista epäilty Eagle S -tankkeri saatiin viranomaisten ohjeistuksella kansainväliseltä merialueelta Suomen aluevesille, minkä jälkeen viranomaiset kykenivät toimimaan ripeästi.
Suomen rivakat liikkeet Eagle S -aluksen pysäyttämisessä saivat varauksetonta ylistystä eilisessä kokouksessa.
Emeritusprofessori: Merioikeussopimuksesta poikkeaminen poliittinen päätös
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi kommentoi yleisellä tasolla MTV Uutisille, ettei kansainvälisillä merialueilla seilaavan aluksen kulkuun voi YK:n kansainvälisen merioikeuden mukaan puuttua muu kuin aluksen lippuvaltio, paitsi jos on kyseessä epäily merirosvoudesta tai orjakaupasta.
Perussääntö kansainvälisessä merioikeudessa on se, että minkäänlaista pidätystä tai tutkintaa ei saa myöskään määrätä tai tehdä mikään muu kuin lippuvaltion viranomainen aluksen kulkiessa kansainvälisillä vesillä.
Mahdollinen kansainvälisestä merioikeussopimuksesta poikkeaminen olisi poliittinen päätös.
10:12