Iivo Niskanen söi mahdollisuuksiaan maastohiihdon maailmancupin 15+15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa Lillehammerissa riuhtomalla bonuspistekireihin, arvioi MTV Urheilun asiantuntija Jari Isometsä.
Niskanen kuului perinteisen osuudella vauhdinpitäjiin, mutta vaihtoon pysyi kasassa kahdeksan muutakin miestä sisältänyt kärkiporukka. Niskanen menetti asemiaan vapaalla hiihtotavalla ja tuli maaliin juuri yhdeksäntenä.
– Iivo ei varsinaisesti ole sprintterityyppi, mutta hän lähti kuitenkin bonuspistekireihin. Aina niiden bonussprinttien jälkeen hänen hiihtämisensä oli tosi vaikeaa. Kirit söivät niin sanottua matkavauhtia, jolla Iivo olisi pystynyt hajottamaan porukkaa ja "tappamaan" muita perinteisellä, Isometsä analysoi.
Esimerkiksi voittaja, Venäjän Aleksandr Bolshunov, ei lähtenyt perinteisen osuuden kahteen kiriin rehkimään, kuten ei myöskään toiseksi sijoittunut Norjan Hans Christer Holund.
– Kyllä ne aina vaikuttavat, kun tempaiset 200 metrin kovan ryykelin ja maitohappokuorma nousee vähän ylemmäs. Varsinkin kun on Lillehammerin kaltainen maasto, joka ei anna armoa yhtään. Oikeastaan (kolmanneksi sijoittunut Emil) Iversen oli ainoa, joka kesti kirejä, mutta hänkään ei kestänyt näiden kahden mukana, jotka antoivat kiripalkintojen olla alkumatkasta. (Kisan nelonen Johannes Hösflot) Kläbokin hyytyi niihin.
Isometsä ei silti tuomitse Niskasen hiihdon taktiikkaa ottaen huomioon tämän pisteiden maksimoimistavoitteet.
– Kun Iivo tavoittelee maailmancupin kokonaiskilpailun voittoa, hänen pitää niissä (bonuskireissä) olla. Tavoitteiden mukaista toimintaa se oli. Mutta kun ajatellaan pelkästään yksittäisen kisan voittoa, se oli tämän päivän vireellä liikaa.
Niskasella ei ollut ylipäätään samanmoista iskua kuin viime viikonloppuna, jolloin suomalaistähti hallitsi Rukalla 15 kilometrin perinteisen väliaikalähtökilpailua ja päätti minikiertueen kolmossijaan.
– Vaikka Iivo on selkeästi aiempaa parempi vapaan hiihtäjä, ei hän ole silti ole siinä vielä ihan parhaita. Kuitenkin vahvaa hiihtämistä. Hän oli kärkijoukoissa koko ajan, ja kunto ei ole mihinkään hävinnyt, mutta aina ei ole niin hyvä päivä.
– Kun mennään absoluuttisella huipulla ja ratkotaan podiumeja, ei kestä olla yhtään alavireistä oloa. Sija yksi muuttuu sijaksi yhdeksän, kuten tänään kävi.
"Kertoo tasosta jotakin"
Naisten 7,5+7,5 kilometrin yhdistelmäkisaa dominoi, yllätys yllätys, Norjan Therese Johaug, joka voitti maailmancup-sesongin kaksi aiempaakin normaalimatkan kisaa. Krista Pärmäkoski alkoi jäädä palkintokamppailusta perinteisen osuuden loppupuolella, mutta onnistui rykimään itsensä vahvalla vapaan osuuden lopulla neljänneksi.
– Perinteinen oli Kristalla vähän tahmeaa. Kerttukin (10:nneksi sijoittunut Niskanen) oli välillä jopa jättänyt Kristaa matkalla. Krista ei meinannut pysyä niin sanotussa pääjoukossakaan. Kun ajatellaan, miten vahvaa hiihto oli Rukalla, tämä oli hyvä esimerkki siitä, että päivät eivät ole samanlaisia, kun harjoitellaan paljon.
Rukalla Pärmäkoski paineli väkivahvasti 10 kilometrin perinteisen väliaikalähtökisassa, jossa hänet päihitti vain Johaug.
– Nyt Kristan hiihto lähti aukeamaan vapaalla, ja vapaan hiihtäminen oli paljon paremman näköistä kuin Rukalla. Meni vähän päinvastoin. Hyvä neljäs sija kaikkinensa. Maailmancupissa kun on noin lähellä palkintopallia, se on oikein hyvä suoritus.
– On hyvä, kun urheilijalla on itsellään sellainen tunne, että oli vähän tahmea päivä ja hän pystyy silti taistelemaan palkintopallista. Se kertoo tasosta jotakin. Ei siellä kovin montaa hiihtäjää ole, jotka pystyvät tahmeana päivänä olemaan palkintopallilla tai sen tuntumassa.
Miksi Johaug päästelee loppuun saakka?
Johaugin ei tarvitse pahemmin tahmeista päivistä murehtia. Hän vain kasvatti johtoaan pitkin matkaa ja voitti kisan lopulta 1.08,3 minuutin erolla ennen Yhdysvaltain Jessica Digginsiä.
Lähinnä herää kysymys, onko Johaugin hyödyllistä takoa niin lujaa koko kisaa, kun voitto on jo hyvissä ajoin selviö. Toisaalta hän tuntuu rakentaneen kalenterinsa niin, että kisatkin toimivat kovina harjoituksina.
– Sehän siinä täytyy syy olla. En itse näe mitenkään järkevänä, että joka kisassa pitää vetää. Rukalla ymmärrän sen, koska parhaasta osuusajastakin pantiin hiihtäjät järjestykseen ja sai maailmancupin pisteitä. Tänään ei ollut mitään syytä.
– Oli tietysti kotiyleisö, ja kun on hyvä päivä ja kaikki sujuu, urheilijalla on sellainen tunne, että jes, nyt kulkee, annetaan palaa vaan. Kilpailukalenteri on kuitenkin aika tiukka, on paljon kisoja. Sitä taustaa vasten kannattaisi vähän ehkä säästellä.
Johaug yrittää mahdollisesti kovien kisojen kautta kehittää itseään.
– Hän on hiihtäjänä sillä tasolla muihin verrattuna, että ei tarvitse ajatella palautumisasioita. Hän haluaa ottaa itsestään tosissaan irti ja tehdä sitä vasten itsestään vielä parempaa. Voi olla, että hänellä on sellainen tunne, että hän ei ole vielä ihan absoluuttisessa huippukunnossa.
Toisaalta Johaugin perustaso voi olla niin hurja, että hän ei ylivoimasta huolimatta laita itseään edes tiukoille. Lillehammerissa on lisäksi yksi nykyisen hiihtokalenterin kovimmista, Johaugille sopivista, maastoista.
– Hän on absoluuttisesti ylivoimainen nimenomaan ylämäissä. Lillehammerin ladussa on pari selkeää rajua ylämäkipätkää, joissa hän pystyy valtavalla hapenottokapasiteetillaan takomaan sen kymmenen sekuntia per nousu kovempaa. Kun nousut hiihdetään neljä kertaa, alkaa yhtäkkiä olla minuutti kasassa.
Isometsä ennakoi Johaugin ylivoiman pienentyvän, kunhan viime kaudella vahvoja otteita esittäneet Norjan Ingvild Flugstad Östberg ja Ruotsin Ebba Andersson palaavat tositoimiin.
– Ensi viikonlopun Davoskin on Johaugille ihan hyvä latu, kun on tällaisia selkeästi kovempia maastoja. Sitten taas Tour de Skillä hiihdetään paikka paikoin helpompia latuja ja ero voi pienentyä, mutta ei se siltä näytä tällä hetkellä, että joku muu voittaisi, Isometsä summaa.
Kilpailut jatkuvat Lillehammerissa huomenna sunnuntaina viesteillä.