Hoitajajärjestöt arvostelevat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä haluttomuudesta maksaa merkittäviä lisäkorvauksia tulevien juhlapyhien ajalta – koronasta huolimatta.
Ammattijärjestö Tehyn mukaan muissa yliopistollisissa sairaaloissa on ryhdytty tekemään aidosti lisätyöhön kannustavia sopimuksia joulun ajaksi.
– Esimerkiksi Turussa on ihan selkeästi havahduttu tähän ongelmaan ja siellä on muun muassa tuplattu hälytysraha, ja myös jos lomalta hälytetään, niin maksetaan asianmukainen korvaus eli 400 euroa, toteaa Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi.
– Henkilöstön työhyvinvointi on meillä potilaiden hyvinvoinnin lähtökohta. Kuluva vuosi on ollut monella tavalla poikkeuksellinen, ja henkilöstömme jaksaminen on ollut kovilla. Haluamme osoittaa, että arvostamme erittäin paljon arjessa venymistä ja niitä ponnisteluja, joita meillä joka päivä eri yksiköissä tehdään, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Saija Stenbacka.
HUS saa Tehyltä risuja.
– Siellä, missä hätä tuntuu nyt olevan suurin ja valmiuslakia huudetaan avuksi, niin siellä ei kyllä paikallisesti ole tehty mitään merkittäviä sopimuksia, sanoo Kirvesniemi.
"Uskon, että tarpeen ilmetessä saamme hoitajia töihin tarvittavan määrän"
Yhtä lailla Tampereen ja Kuopion yliopistollisissa sairaaloissa on sovittu lisäkorvauksista ja muun muassa 400 euron lomanperumiskorvauksesta. Korvaus koskee vuosiloman perumista ja keskeyttämistä. Jos loma perutaan tai keskeytetään, niin pitämättä jääneet lomapäivät siirtyvät myöhemmin pidettäväksi.
– Olemme osana normaalia varautumista varautuneet myös työsuhteisen hoitohenkilöstön töihin kutsuun vuosilomalta. Samanlainen menettely on käytössä myös TAYS:issa, kertoo henkilöstö- ja hallintojohtaja Janne Niemeläinen Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta.
– Tällä hetkellä emme pysty varmuudella sanomaan, kuinka paljon tällä palkkiolla on mahdollista tarvittaessa saada hoitajia töihin. Hoitajamme ovat kuitenkin erittäin sitoutuneita ja vastuullisia ja uskon, että tarpeen ilmetessä saamme hoitajia töihin tarvittavan määrän, Niemeläinen jatkaa.
Myös OYS:ssa on sovittu kompensaatioista ja pohditaan loman siirtämiseen liittyvää korvausta. Lisäksi esimerkiksi Kymsotessa päätettiin kaksinkertaistaa kutsuraha (arki 110€, viikonloppu ja arkipyhä 130€), korottaa ylityökorvausta (100%) ja korvata vuosiloman keskeyttämisen tai siirron 300 eurolla.
"Sopimukset allekirjoitettu yhteisymmärryksessä"
Tehyssä epäillään, että HUS toivoo valmiuslain käyttöönottoa, jotta hoitajille ei tarvitsisi maksaa ylimääräisiä korvauksia.
– Kyllä se tältä vaikuttaa. Eli tämän valmiuslain avulla hoitajia saadaan pakotettua hoitajia töihin ilman minkäänlaisia erityiskorvauksia ja se meitä närästää tässä asiassa, Kirvesniemi arvioi.
HUS:n johdossa ollaan eri mieltä ja muistutetaan, että korvauksista on sovittu yhdessä.
– HUS on neuvotellut ammattijärjestöjen kanssa hiljattain sopimukset ylimääräisistä työvuoroista, hälytysrahasta ja myös vuosiloman perumisesta ja yhteisymmärryksessä nämä sopimukset on allekirjoitettu. Että meillä on kyllä se käsitys, että nämä asiat on sovittu, kertoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
Minkälaisia vaikutuksia arvioitte tällä sopimiselle olevan siihen, että henkilöstöpulaa ei syntyisi juhlapyhien aikana?
– On niillä varmaan jotain vaikutusta, mutta on vapaaehtoista ottaa ylimääräinen työvuoro tai perua vuosiloma. Silloin ei voi ketään töihin pakottaa. Jos henkilöstötarve on suuri, niin välttämättä nämäkään sopimukset eivät riitä takaamaan riittävää henkilöstöä, Mäkijärvi arvioi.
Tiedotteen mukaan HUS:ssa on päätetty ottaa käyttöön lisätyökorvaus ja jatkaa hälytysrahan maksamista joustavammin.
Tehyn Kirvesniemen mukaan HUS kertoo vanhoista sopimuksista ikään kuin ne olisivat jotakin uutta ja koronaan liittyvää.
–Tuo lisätyökorvaus on ihan normaali joulun aikana tehtävä sopimus. Ei liity mitenkään koronaan eikä ole millään tavoin parempi kuin muinakaan jouluina. Eli siis myös aikaisempina vuosina on tehty vastaava sopimus, Kirvesniemi kommentoi.
"Kukaan ei ole halukas korvaamaan hoitajille, että heidät on pakotettu töihin"
Oletteko yhä sitä mieltä, että valtion pitäisi maksaa hoitajille koronalisää?
– Erityisesti valmiuslaista aiheutuneesta ja aiheutuvasta lisätyöstä tulee korvata hoitajille. Se, kuka maksaa, ei ole olennainen kysymys, vaan se, että korvataan. Ja nyt näyttää siltä, että tätä asiaa on palloteltu koko syksy, Kirvesniemi sanoo.
– Hallitus on heittänyt palloa työnantajille ja työnantajat heittäneet korvauspallon takaisin hallitukselle. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomessa kukaan ei ole halukas korvaamaan hoitajille mitään siitä, että heidät on pakotettu töihin, lisätöihin, tehyläinen jatkaa.
Pelko henkilöstöpulasta elää
Hallitus ei toistaiseksi pidä valmiuslain käyttöönottoa tarpeellisena, mutta seuraa tilanteen kehittymistä tarkasti. Sen sijaan HUS tahtoo valmiuslain turvaamaan henkilöstön riittävyyden.
– Eilen esittelin tuoreet tiedot valtioneuvostolle. Kyse on siitä, että katsotaanko välttämättömyysperiaatteen täyttyvän, mitä valmiuslaki ja poikkeusolojen toteaminen edellyttää. HUS:n arvio on lääketieteellinen ja terveydenhuollon kantokyvyn kannalta arvioitu joulunpyhien yli, Mäkijärvi toteaa.
Uhkaa henkilöstöpulasta pidetään todellisena.
– Kyllä se todellinen on siinäkin mielessä, että osalle henkilöstöä on myönnetty vuosiloma joulun pyhiksi ja uudenvuoden aikaan, jonka he tietenkin ovat ansainneet - tämä on ollut rankka vuosi ja siitä kiitos lämmin kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana työssä ja talkoissa. Mutta jos samaan aikaan sitten sattuu niin, että potilasmäärät huomattavasti kasvavat, niin silloin on tiukka paikka kaikilla sairaaloilla, Mäkijärvi arvioi.