Venäjällä on valtavasti sotaa vastustavia ihmisiä, jotka ovat kotimaansa vankeja, sanoo riippumattoman venäläismedian Meduzan viestintäpäällikkö ja varatoimitusjohtaja Katerina Abramova Itä Nyt -ohjelmassa.
MTV Uutiset livessä on Itä Nyt -ohjelma, jossa käsitellään Ukrainan sotaa ja poliittista tilannetta Venäjällä. Ohjelma tulee kerran viikossa ja on katsottavissa MTV Uutiset Liven lisäksi Katsomossa sekä MTV Uutisten nettisivuilla.
Toimittajien sananvapaus Venäjällä on tällä hetkellä käytännössä olematon. Viime maaliskuussa Venäjällä kiristettiin ilmaisunvapautta koskevaa lainsäädäntöä. Uuden lainsäädännön nojalla kaikki sotaa vastustava sisältö voi johtaa syytteeseen.
Amnestyn raportin mukaan vapaaseen mediaan kohdistuvat hyökkäykset ovat pakottaneet sadat journalistit lähtemään Venäjältä tai perustamaan toimituksensa ulkomaille. Yksi ulkomailla toimivista riippumattomista venäläismedioista on Latviaan vuonna 2014 perustettu Meduza, jolla on nykyään miljoonia lukijoita.
– Kun Meduza perustettiin Latviaan Krimin valtaamisen aikoihin, monen mielestä olimme turhan varovaisia, koska Venäjälläkin oli vielä jäljellä vapaata mediaa. Kukaan ei olisi silloin osannut ennustaa, miten kurjassa jamassa sananvapaus on Venäjällä vuonna 2022, sanoo Meduzan viestintäpäällikkö ja varatoimitusjohtaja Katerina Abramova MTV:n Itä Nyt -ohjelmassa.
Vaikka Meduzan toimitus olikin aikansa edelläkävijä ja osasi ajatella tilanteen menevän Venäjällä huonompaan suuntaan, sodan syttyminen helmikuun lopussa oli valtava järkytys. Meduzalla oli edelleen toimittajia Venäjällä, ja heidät evakuoitiin kiireesti pois sieltä sananvapaustilanteen kiristyessä.
– Evakuoimme 25 ihmistä Venäjältä. Ensimmäistä kertaa Meduzan historiassa meillä oli sellainen tilanne, ettei Venäjällä ollut yhtäkään toimittajaa, Abramova sanoo.
Meduzalla on tällä hetkellä yhteensä noin 60 toimittajaa, joista osa on Latviassa ja osa muualla ulkomailla. Tarkkaa toimittajaluetteloa tai olinpaikkaa ei Meduzan verkkosivuilla mainita tarkoituksella turvallisuussyistä.
Venäläinen verkkolehti Meduza uhmaa sensuurisääntöjä Latviasta käsin: "Toivomme, että jonain päivänä voimme palata kotimaahan"
Azovstalin tehtaan vangin puoliso liikuttuneena MTV:n haastattelussa: "Pommisuojassa toistelin lapsellemme, että isi tulee vielä luoksemme"
Lukijat pelastivat
Venäjän hallitus on yrittänyt jo pitkään sabotoida Meduzan toimintaa. Keväällä 2021 Venäjän valvontavirasto Roskomnadzor julisti Meduzan ”ulkomaiseksi agentiksi”, jolloin julkaisu menetti noin viikossa kaikki mainostulonsa. Ulkomaisiksi agenteiksi nimettyjen tiedotusvälineiden täytyy syytteen uhalla liittää kaikkiin uutisiinsa varoitus, jonka mukaan lehti on ulkomaiden kätyri.
– Meillä oli käytössä maailmallakin varsin yleinen ja menestyvä mainostuloihin perustuva rahoitusmalli. Taloutemme meni siis täysin nurin, Abramova muistelee viime vuoden kevättä.
Meduza kääntyi lukijoidensa puoleen ja aloitti joukkorahoituskampanjan. Meduzaa tuki kertaluontoisesti ainakin 170 000 ihmistä, joista osa jatkoi kuukausilahjoittajina. Uusia lahjoittajia tulee yhä.
– Lukijat todella pelastivat meidät. Se oli mahtava osoitus solidaarisuudesta, tuesta ja rakkaudesta.
Lue myös: 12-vuotias Ukrainan sotaa paennut Jeva MTV:lle: "Kun taloamme pommitettiin, jokin sisälläni särkyi"
Venäläistutkija MTV:lle: Jopa 1,5 miljoonaa ihmistä lähtenyt Venäjältä – "Tilanne paljon pahempi kuin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen"
Venäläiset eivät usko enää ketään
Länsimaissa on vaikea ymmärtää, kuinka systemaattista ja pitkäkestoista Venäjän hallituksen harjoittama aivopesu on todella ollut.
Abramovan mukaan Venäjän asukkaille on valehdeltu niin pitkään, että suuri osa ihmisistä ei usko enää mitään tai ketään. He eivät usko propagandaa, riippumatonta mediaa tai etenkään ulkomaista mediaa. Ihmiset eivät erota valhetta ja totuutta toisistaan, mutta heillä on elämän tuomaa kokemusta siitä, ettei ketään kannata uskoa, vaan luottaa ainoastaan itseensä.
– Propaganda ei suinkaan alkanut vasta sodan alkaessa, vaan venäläisille on jo monen monta vuotta peräkkäin syötetty ja iskostettu sitä päähän. Se toteutetaan hyvin ammattimaisesti niin, että ensin on jokin hauska viihdeohjelma ja sen jälkeen uutislähetys, jonne hallitus on lisännyt hieman omaa totuuttaan, Abramova sanoo.
Koska propagandaa näytetään vähän kerrallaan ja pitkäkestoisesti, sitä ei välttämättä ole kovin helppoa huomata.
Abramova kuitenkin muistuttaa, että Venäjällä on myös paljon ihmisiä, jotka eivät usko valtion propagandaa ja ovat hyvin valveutuneita.
– Ei kannata ajatella, että kaikki Venäjälle jääneet kannattaisivat sotaa. Läheskään kaikki halukkaat eivät pysty lähtemään Venäjältä vaikkapa perhe- tai taloussyistä. Venäjällä on valtavasti sotaa vastustavia ihmisiä, jotka ovat kotimaansa vankeja. Juuri heille teemme uutisia.
Abramova kehottaa myös suhtautumaan varauksella erilaisiin Venäjällä tehtyihin kyselytuloksiin liittyen sodan kannattamiseen ja Vladimir Putinin tukemiseen. Hän on sitä mieltä, etteivät ihmiset uskalla vastata näihin kyselyihin totuudenmukaisesti maassa vallitsevan pelon ilmapiirin vuoksi.
– Jos kerrot puhelimessa vastustavasi sotaa ja hallitusta, sitä ei tiedä, mitä sinulle seuraavana päivänä tapahtuu.
Lue myös: Venäläiset oppikirjojen tekijät Mediazona-sivustolle: ”Tehtävämme on saada näyttämään kuin Ukrainaa ei olisi olemassa”
Bellingcatissa mukana ollut erikoistutkija MTV:lle: Venäjä haukkasi liian ison palan hyökätessään Ukrainaan – "Ei ollut yllätys, että huonostihan se meni"
Sananvapauteen Venäjällä pitkä matka
Abramova toivoo, että tulevaisuudessa Venäjällä on vapaita tiedotusvälineitä. Kovin optimistiselta hän ei kuitenkaan vaikuta.
– Tietysti toivon sitä ja haluan uskoa siihen. Ilmeistä kuitenkin on, että jos se tapahtuu, siihen menee todella pitkä aika. Parempi on vain varautua pahimpaan. Eli en herää joka päivä ajatellen, että huomenna kaikki on hyvin.
Abramova muistuttaa, että kun sota Ukrainassa aikanaan loppuu ja Venäjän hallitus toivon mukaan vaihtuu, sananvapauteen on silti vielä valtavan pitkä matka. Vuosien ja jopa vuosikymmenten sensuuri, valehtelu ja oman kansan vähättely ei voi olla jättämättä jälkeä. Venäjällä ei käytännössä ole koskaan ollut demokratiaa, joten tie on pitkä ja kivinen.
– Sodan jälkeen on edelleen jäljellä hyvin paljon itsereflektointia ja katumusta, sen tiedostamista, mitä oikein tapahtui. Sen jälkeen, kun nämä kaikki prosessit on kansakuntana käsitelty, mikä tulee olemaan todella tuskallinen prosessi, niin vasta sitten voidaan alkaa rakentaa jotakin uutta, Abramova sanoo.