Iranin ja Yhdysvaltojen välinen kiistely Persianlahdella tuskin on avoimen aseellisen konfliktin alkusoittoa.
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja Jaakko Jäntti uskoo, että kummallakin maalla on liikaa pelissä, jotta ne turvautuisivat suoraan tulittamiseen.
– Tässä on aika selkeästi nähtävissä tilanne, jossa molemmilla on vain hävittävää, hän kuvailee.
Vaikka Yhdysvallat on sotilaallisesti ylivoimainen, kiista olisi vaikea säilyttää vain Iranin ja Yhdysvaltojen välisenä. Jäntti muistuttaa, että Iranilla on vaikutusvaltaa esimerkiksi Jemenissä, Syyriassa ja Irakissa, joten se voi toimia epäsuorasti montaa kautta. Maailmalla on asiantuntijan mukaan yksimielinen näkemys siitä, että Iran kyllä vastaisi uhitteluun.
– Seurauksena olisi sotkuinen, vaikeasti hallittava ja pitkäaikainen kriisi, ja taloudelliset vaikutukset olisivat kummallekin merkittävät. En usko, että Trumpin hallinnolla on halua sotkeutua sellaiseen.
Ei pelkkiä yksittäistapauksia
Jännitteet Persianlahdella ovat kiristyneet huomattavasti viime kuukausina. Viimeisimpänä käänteenä Yhdysvallat ilmoitti perjantaina pudottaneensa iranilaisen dronen eli miehittämättömän ilma-aluksen torstaina Hormuzinsalmessa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi dronen lentäneen lähelle yhdysvaltalaisesta maihinnousualusta. Iran kuitenkin kiisti menettäneensä yhtäkään dronea.
Lue myös: Iran kiistää Yhdysvaltojen väitteet dronen alasampumisesta – "Tuorein Iranin hyökkäävistä toimista"
Jäntti korostaa, että yksittäistapausten sijaan tilanteessa on kyse kokonaisuudesta, jonka taustalla on Yhdysvaltain irtautuminen Iranin ydinsopimuksesta.
– Meillä oli jo joiltain osin sementoitunut tilanne ja sopimus, joka esti Irania kehittämästä ydinasetta. Siltä vedettiin sokka pois, ja nyt molemmin puolin haetaan asemia uuteen tilanteeseen.
Persianlahti on näyttävä näyttämö
Jäntti arvioi sekä Yhdysvaltojen että Iranin nyt pyrkivän todistamaan uskottavuuttaan. Yhdysvallat vaatii parempaa ydinsopimusta, joka kattaa ydinaseiden ja asevalvonnan ohella myös muita Iraniin ja sen alueellisiin valtapyrkimyksiin liittyviä ongelmia. Jäntti korostaa, ettei ydinsopimukseen kohdistuva kritiikki ole Trumpin keksintö, vaan arvostelua esitettiin jo sopimusta solmittaessa vuonna 2015.
Iran puolestaan jatkaa uraanin rikastamista osoittaakseen omaa vahvuuttaan. Lisäksi se haluaa näyttää rooliaan Persianlahdella, jonka liikenteellä on valtava merkitys maailmantaloudelle. Noin kolmannes maailman öljyliikenteestä kulkee Persianlahden kautta.
Sekä Yhdysvallat että Iran ovat osoittaneet julkisestikin halua ratkaista tilanne rauhallisesti. Guardian kertoi torstaina, että Iranin ulkoministeri Mohammad Javad Zarif on tarjonnut Yhdysvalloille uudenlaista sopimusta, jos sanktiot poistetaan. Trump on korostanut haluavansa "vain reilun sopimuksen", koska aiempi oli hänen mielestään huono.