Putin ei ole mielellään häviävien osapuolien puolella, asiantuntija sanoo.
Venäjä ei ole kyennyt tai halunnut auttaa Irania sen konfliktissa Israelia vastaan.
Kreml on kyllä vaatinut Israelia lopettamaan iskut ja tarjoutunut toimimaan välittäjänä konfliktissa, mutta käytännön tuki on jäänyt olemattomaksi.
Pidemmän aikaa läheinen suhde Teheraniin oli presidentti Vladimir Putinille hyödyllinen ja luonnollinenkin asia, arvioi The Atlantic -lehdessä politiikan tutkija Hanna Notte.
Notte on Euraasian aseleviämisen estämisen ohjelman johtaja James Martinin aseleviämisen estämiskeskuksessa ja vanhempi asiantuntija Center for Strategic and International Studiesissa.
Hänen mukaansa Venäjälle sopi ideologisesti lähentyä Iranin kanssa, sillä asiantuntijat laajalti katsovat länsivastaisuuden olevan Putinin Venäjän ulkopolitiikan johtava periaate.
Venäjän ja länsimaiden välit menivät puihin Kremlin aloitettua suurhyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022.
Lue myös: Analyysi: Natolla on ohjusongelma ja Suomi siitä varoittava esimerkki
Venäjä on hankkinut Iranilta valtavan määrän drooneja.AFP / Lehtikuva
Tuon jälkeen Venäjän tärkeimmiksi yhteistyökumppaneiksi ovat kasvaneet Kiinan ohella myös niin sanotun "vastarinnan akselin" valtiot, joihin Irankin lukeutuu.
Iran on myös käytännössä tukenut Venäjää merkittävästi sen sodassa Ukrainaa vastaan. Eniten esillä ollut esimerkki tästä ovat Shaded-droonit, joita Teheran on toimittanut suuria määriä venäläisjoukkojen käyttöön.
– Aluksi dynamiikka vaikutti hyödyttävän Venäjää, mutta siitä on nopeasti tullut strateginen päänsärky, Notte kirjoittaa Atlanticissa.
Syynä on se, että lokakuun 2023 jälkeiset tapahtumat Lähi-idässä ovat olleet Iranin kannalta katastrofaalisia.
Teheranin voimakkaasti tukemat Libanonin Hizbollah ja Gazan Hamas ovat olleet hätää kärsimässä.
Lisäksi Israel on tehnyt lukuisia onnistuneita iskuja Iraniin samalla kun islamilaisen valtion omat hyökkäykset Israeliin ovat pääsääntöisesti aiheuttaneet verrattain vaatimattomia tuhoja.
Se, ettei Moskova suuremmin auttaisi Lähi-idän liittolaisiaan hätätilanteessa kävi Notten mukaan selväksi jo joulukuussa 2024, jolloin Kreml antoi pitkään tukemansa Bashar al-Assadin hallinnon kaatua.
Merkittäviltä osin kyse oli siitä, että Venäjän asevoimat olivat ja ovat yhä pitkälti sidottuina Ukrainaan. Al-Assadin tukeminen entiseen tapaan ei yksinkertaisesti ollut mahdollista.
Lue myös: Tämä Yhdysvaltojen iskusta Iraniin seuraisi, Lähi-idän professori sanoo
Venäjä ei ole täydentänyt Iranin ilmapuolustusta, joka on kärsinyt pahasti Israelin ilmaiskuissa.AFP / Lehtikuva
"Strateginen ja maineellinen isku"
Venäjä on kieltäytynyt antamasta Iranille sen suuresti kaipaamia moderneja hävittäjiä ja ilmatorjuntajärjestelmiä, joiden kaipuu tuli selväksi jo viime vuonna Israelin tehtyä ilmaiskuja ilman tappioita.
Notten mukaan "totuus on aina ollut", että Venäjän Iran-tuella on aina ollut rajansa.
– Putinilla on muitakin kiinnostuksen kohteita alueella, kuten pitkäaikainen, joskin monimutkainen, suhde Israelin kanssa ja tarve koordinoida öljyn hintaa Opec-maiden kanssa, Notte katsoo.
Venäjä ei ole valmis puolustamaan Irania myöskään yksinkertaisesti siksi, ettei se halua riskeerata aseellista yhteenottoa Yhdysvaltojen tai Israelin kanssa Teheranin tähden, sanoo analyytikko Nikita Smagin brittilehti Guardianille.
Sen sijaan Venäjä kyllä yrittää pitää Yhdysvallat Israelin ja Iranin konfliktin ulkopuolelle ja välttää tilannetta, jossa valta Iranissa vaihtuisi.
– Iranin nykyhallinnon romahdus olisi strateginen ja maineellinen isku Venäjälle, lähde Venäjän ulkoministeriöstä sanoo Guardianille.
Laajalti uskotaan, että Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump vakavasti harkitsee iskua Iraniin.
Lue myös: Trump: Meillä on ilmaherruus – perässä voi seurata MOP, joka voisi olla liikaa ydinohjelmalle
Vähänlaisesta tuestaan huolimatta Venäjä ei asiantuntijoiden mukaan toivo vallan vaihtuvan Iranissa.AFP / Lehtikuva
Venäjän tukea Iranille vähentää myös se, ettei Kreml lopulta halua nähdä Iranin hankkivan ydinasetta. Jos Teheranilla olisi ydinkärki, ei Moskova olisi kumppanuudessa enää samalla tavalla isännän roolissa kuin aikaisemmin.
– Silti, Iranin nöyryytys Yhdysvaltojen liittolaisen käsissä ei voi miellyttää Venäjän johtoa, Notte katsoo.
– Putin ei ole sitä tyyppiä, joka avoimesti olisi sen osapuolen puolella, joka vaikuttaa häviävän, hän jatkaa.
Notte katsoo Lähi-idän konfliktien osoittavan, että Nyky-Venäjän mahdollisuudet vaikuttaa omien rajojensa ulkopuolella tapahtuviin asioihin ovat rajalliset sekä Moskovan kiinnostuksen että kykyjen puolesta.
Kenenkään ei kannata pidättää hengitystään, jotta Venäjä suuremmin auttaisi Irania, Notte päättää.