Irakin talouspakotteet ongelma YK:lle

Sunnuntaina 6. elokuuta tulee kaikessa hiljaisuudessa kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun YK:n turvallisuusneuvosto asetti Irakin vastaiset talouspakotteet. Pakotteilla on haluttu estää Irakin presidenttiä Saddam Husseinia kahmimasta lisää aseita sodankäyntiin, mutta seurauksena on ollut kärsimystä Irakin kansalle.

Saddam ja lippu

Yhdysvallat on myös toivonut, että kansainvälinen painostus syöksisi Saddamin vallasta. Irakin vastaiset pakotteet ovat kuitenkin vaikuttaneet täysin päinvastoin. Saddamin ote vallasta on entisestään vahvistunut. Sen sijaan pakotteista on muodostunut valtava taakka YK:lle.

Viimeaikaiset tiedot sanktioiden Irakin kansalaisille aiheuttamista kärsimyksistä ovat asettaneet koko YK:n moraalin kyseenalaiseksi. YK:n diplomaattilähteiden mukaan järjestön pääsihteeri Kofi Annan on kehottanut henkilökohtaisesti YK:n henkilökuntaa vaitonaisuuteen pakotteita koskevissa kysymyksissä.

"Pakotteet tuhoavat koko yhteiskunnan"

YK:n Irakin-avustusohjelman johtaja, saksalainen Hans von Sponeck, erosi maaliskuussa tehtävästään, koska hän koki kenttätyössään talouspakotteet järjettömiksi. Eronsa jälkeen hän on julkisesti ruotinut YK:n asettamia sanktioita moneen otteeseen. Hänen edeltäjänsä, Denis Halliday, erosi niin ikään tehtävistään ennen aikojaan.
-Tuhoamme siellä kokonaisen yhteiskunnan, Halliday totesi syyksi lähtöönsä.

YK:n lastenjärjestön Unicefin mukaan joka viides lapsi kärsii Irakissa aliravitsemuksesta ja peräti joka kolmas irakilainen on lukutaidoton. Kymmenen vuotta sitten maan lapsikuolleisuus- ja lukutaidottomuusluvut olivat maailman alhaisimpia. Irakilaisten elintaso on romahtanut talouspakotteiden takia. Sen sijaan Husseinin sotilasjohto ei ole Jordaniasta käsin toimivan salakuljetusverkon takia joutunut luopumaan loisteliaasta elämästään.

Asetarkastukset jumissa

Persianlahden sodan liekit

YK:n turvallisuusneuvosto otti käyttöön Irakin vastaiset pakotteet neljä päivää sen jälkeen, kun Irak miehitti Kuwaitin vuonna 1990. Samaan aikaan Yhdysvallat keskitti joukkojaan Saudi-Arabiaan. Persianlahden sota syttyi tammikuussa 1991. Irak hävisi sodan ja hyväksyi YK:n pakoteohjelman helmikuussa.

YK:n turvallisuusneuvostossa Venäjä, Kiina ja Ranska - osittain omien taloudellisten etujensa vuoksi - olisivat jo taipuvaisia luopumaan sanktioista. Yhdysvallat sitä vastoin on painostanut YK:ta jatkamaan pakotteita edelleen. Talouspakotteiden lopettamisen ehdoksi on asetettu, ettei Irak pidä hallussaan lainkaan joukkotuhoaseita.

Mutta lähes kahteen vuoteen YK:n asetarkkailijoita ei ole päästetty tutkimaan maan asevarastoja. Irak on tehnyt myös selväksi, ettei YK:n asetarkkailijoita toivota maahan vastaisuudessakaan. Siksi tähän YK:n historian kyseenalaiseen jaksoon ei näytä tulevan muutosta vielä kymmenenkään vuoden jälkeen.
(STT-DPA)

Lue myös:

    Uusimmat